Helsingin hiippakunta2020-03-19T14:23:02+00:00

Helsingin hiippakunta

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on yhdeksän hiippakuntaa. Helsingin hiippakuntaa johtaa piispa Teemu Laajasalo.
Hiippakunnan hallintoa ja toimintaa hoitaa tuomiokapituli.
Helsingin hiippakunta muodostuu 30 seurakunnasta Helsingissä, Vantaalla ja itäisellä Uudellamaalla. Jokaista seurakuntaa johtaa kirkkoherra. Seurakunnat muodostavat kuusi rovastikuntaa. Jokaista rovastikuntaa johtaa lääninrovasti. Osa hiippakunnan seurakunnista muodostaa seurakuntayhtymiä. Helsingin hiippakunta on perustettu vuonna 1959.
KORONAVIRUSTILANNE
Ajankohtaista
KIRKOLLISKOKOUS- JA HIIPPAKUNTAVALTUUSTOVAALIT 2020

Helsingin hiippakunnan seurakunnat

Tuomiorovastikunta

Lääninrovasti Juha Rintamäki (Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra)

Tuomiokirkko
Kallio
Lauttasaari
Paavali
Töölö

Huopalahden rovastikunta

Lääninrovasti Sakari Enrold (Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra)

Haaga
Kannelmäki
Munkkiniemi
Pitäjänmäki

Malmin rovastikunta

Lääninrovasti Ulla Kosonen (Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra)

Malmi
Oulunkylä
Pakila

Vartiokylän rovastikunta

Lääninrovasti Jukka Pakarinen (Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra)

Herttoniemi
Mikael
Roihuvuori
Vartiokylä
Vuosaari

Vantaan rovastikunta

Lääninrovasti Jukka Nevala (Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra)

Hakunila
Hämeenkylä
Korso
Rekola
Tikkurila
Vantaankoski

Porvoon rovastikunta

Lääninrovasti Juha Ilonen (Sipoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra)

Agricolan suomalainen seurakunta
Askola
Myrskylä – Mörskom
Pornainen
Porvoon suomalainen seurakunta
Pukkila
Sipoon suomalainen seurakunta

Ajankohtaista

Ohjeet Helsingin hiippakunnan seurakunnille 19.3.2020

Kirkolla on tärkeä tehtävä poikkeusoloissa

Kirkko ei koskaan sulkeudu, seurakunnat eivät lakkaa olemasta. Toimintaa pitää mukauttaa, kaventaa ja soveltaa viranomaismääräysten mukaiseksi, mutta samalla on tärkeää muistaa, että kirkolla on nimenomainen tehtävä henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkina aikoina ja missä tahansa tilanteessa kirkko huolehtii hämmentyneistä, pelokkaista, heikoista ja hauraista – niistä, jotka erityisesti tukea tarvitsevat. Vastaavasti kaikissa tilanteissa kirkko huolehtii hautaan siunaamisesta ja muista kirkollisista toimituksista sekä tarjoaa mahdollisuuden rukoukseen ja sielunhoitoon. Jumalanpalveluksia vietetään paikallisesti myös poikkeusoloissa.

Kriisiviestintä

Kriisiviestintätilanteessa on tärkeää, että seurakunnan työntekijät keskustelevat kysymyksistä aina oman esimiehensä kanssa. Kirkkoherra johtaa seurakunnassa kriisiviestintää sekä seurakunnan toimia poikkeusoloissa. Epäselvissä tilanteissa kirkkoherra voi pyytää tuomiokapitulin apua.

Kapitulin yhteyshenkilöt ovat:

Valmiuspäällikkö Satu Huttunen

Varavalmiuspäällikkö Reijo Liimatainen

Lakimiesasessori Ritva Saario

Notaari Aappo Laitinen

Kirkolliset toimitukset

Kaste

Turvataan, että yksikään kaste ei jää vallitsevan poikkeustilanteen takia toteutumatta. Kun kasteajankohtaa perheen kanssa yhteisellä sopimuksella siirretään, huolehditaan erityisesti, että yhteys perheeseen säilyy ja tehdään kasteen toteutuminen tulevaisuudessa perheelle mahdollisimman helpoksi.

Kastetta korvaavien erilaisten rukoushetkien aktiivinen tarjoaminen tai sellaisten kehittäminen ei edelleenkään ole suositeltava käytäntö. Jos kaste joudutaan järjestämään toivottua pienempänä tilaisuutena, voi pappi osallistua myöhemmin järjestettävään perhejuhlaan pastoraalisen harkintansa mukaisella tavalla. Paikallisesti päätökset tekee kirkkoherra.

Vihkiminen

Jos vihkiminen, avioliiton siunaaminen tai muu kirkollinen toimitus joudutaan toimittamaan toivottua pienemmällä vierasmäärällä, voi pappi osallistua myöhemmin järjestettävään perhejuhlaan pastoraalisen harkintansa mukaisella tavalla.

Hautaus: Piispojen ohje 18.3.2020

Kirkollisiin toimituksiin annettu kymmenen osallistujan enimmäismäärä on herättänyt paljon kysymyksiä. Erityisesti se on noussut esiin hautaan siunaamisten osalta. Tämä on ymmärrettävää, koska läheisen kuolema ja hautaan siunaaminen koskettavat surevia syvästi.

Osallistujarajoituksesta syntyi hämmennystä pitkälti siitä syystä, että valtion viranomaiset tulkitsivat kymmenen osallistujan rajaa 17.3. keskenään jossain määrin eri tavoin. Epäselvyyttä oli siitä, sovelletaanko kirkollisiin toimituksiin tartuntatautilakia vai kokoontumislakia ja mitä tästä poikkeusoloissa seuraa.

Asiaa on piispojen pyynnöstä käsitelty ministeriöiden kesken. Vallitsevaksi käsitykseksi on muodostunut, että kirkolla on asiassa mahdollisuus tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, kunhan peruslinja pienestä tilaisuudesta säilyy.

Tällä perusteella piispat tarkentavat 16.3. seurakunnille antamaansa ohjetta. Hautaan siunaamisissa voivat pastoraalisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka tämä ylittäisikin annetun 10 henkilön rajan. Muilta osin piispojen aiempi linjaus jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista on edelleen voimassa.

Yleislinjana on edelleen enintään 10 hengen tilaisuus

Yleisenä rajana pysyy edelleen rajoitus kymmeneen osanottajaan. Tämän peruste on vakava tartuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville. Piispat toivovat kaikkien ymmärrystä tälle tosiasialle.

Jos hautaan siunaamisesta muodostuu lähiomaisten siihen osallistuessa yli 10 hengen tilaisuus, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä välttämään tartuntariskiä esimerkiksi niin, että osallistujat ovat siunauskappelissa tai haudalla riittävän etäällä toisistaan. Luonnollisesti on selvää, ettei vähänkään hengitystieoireita saaneen henkilön tule osallistua siunaustilaisuuteen.

Muiden kirkollisten toimitusten osalta kukin piispa antaa hiippakunnassaan tarvittaessa yksittäistapauksissa ohjeita tässä kerrotun peruslinjan mukaisesti.

Kirkkojen aukiolo

Seurakuntia ohjeistetaan pitämään kirkkojen ovia auki. On tärkeä antaa mahdollisuus hiljentyä tai saada keskusteluapua. Kussakin seurakunnassa on paras paikallisymmärrys käytännön toteutukseen. Poikkeusolojen määräyksiä tulee noudattaa. Kirkossa etäisyyttä on oltava reilusti ja tilojen puhtaudesta on pidettävä erityistä huolta. Nämä näkökohdat suosittavat työntekijän tai vapaaehtoisen vastuuhenkilön paikallaoloa kirkon aukiolon aikana. Erityistä tarkkuutta on osoitettava ohjeistuksessa kirkon ovella esimerkiksi etäisyyksien suhteen (kirkossa vierailijoiden on syytä olla siten, että etäisyys toiseen ihmiseen on noin 2 metriä joka suuntaan).

Kirkon mahdollisesta aukiolosta päättää jokainen seurakunta itse ja vapaasti, siinä ei ole kyse laissa mainitun yleisötilaisuuden järjestämisestä, vaan keskustelu- ja hiljentymismahdollisuuden tarjoamisesta. Seurakunta voi itse myös päättää, mikä seurakunnan kirkoista on paras tähän tarkoitukseen ja kuinka siitä on syytä viestiä ja kertoa.

Jumalanpalvelusten striimaus

Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon hengellisen elämän sydän ja kuuluvat seurakunnan lakisääteisiin tehtäviin:

”Piispat ovat yhdessä sopineet, että jumalanpalvelukset pidetään sanajumalanpalveluksina jokaisessa seurakunnassa siten, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat. Jumalanpalvelukset striimataan ja lähetetään internetissä kussakin seurakunnassa käytettävissä olevin keinoin. Jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu etäyhteyksin niihin osallistuvista.”

  • Jumalanpalvelus tulee toimittaa jokaisessa seurakunnassa. Tämä oli tietoinen linjaus, joka perustuu kirkkolakiin, jatkuvan rukouksen hengelliseen symbolimerkitykseen ja evankeliumin lupaukseen: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimissäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt. 18:20),
  • Striimaus toimitetaan omien mahdollisuuksien ja voimavarojen mukaisesti. Paikallisesti päätökset toimintatavoista tekee kirkkoherra. Ohjeita striimaukseen löytyy nettiosoitteesta: https://evl.fi/plus/kirkon-viestinta/striimaus-ja-av-sisallot
  • Paikallisissa käytännöissä on syytä huomioida, että seurakuntalaisten antama lupa nimen lukemiseen esirukouksen yhteydessä ei sellaisenaan kata tallenteita.
  • Viestinnässä tulee käyttää resursseja siihen, että jumalanpalvelusten striimit ovat seurakuntalaisten helposti löydettävissä, esimerkiksi kertomalla suoraan hoivakoteihin, minkä linkin kautta jumalanpalvelusta voi seurata
  • Kirkkohallituksesta tulleen ohjeistuksen mukaan kolehtia ei voida kerätä etänä.
  • Mikäli tällä aikataululla seurakunnassa ei ehditä toteuttaa minkäänlaista striimausta, on silti tärkeää järjestää jumalanpalvelus

Jumalanpalveluksen viettäminen paikallisesti ei ole ensisijaisesti kokousta, toimintaa tai viestintää. Se on myös ja erityisesti Jumalan asettaman pyhäpäivän juhlaa, sakramentaalista maailman pyhittämistä, jossa Jumala itse on läsnä ja puhuu meille ja jossa paikalliset rukoukset tuodaan Hänen eteensä.

Pääsiäisen vietto

Pääsiäinen on kristittyjen tärkein juhla. Luterilaisille kiirastorstain viettoon liittyy ehtoollinen, siksi sen viettämiseen liittyvät rajoitukset ovat iso ja periaatteellinen kysymys. Kiirastorstaina ja pääsiäisen palveluksissa voidaan toimittaa ehtoollinen ja paikalla olevat toimittajat (enintään 10 henkilöä) jakavat ehtoollisen toisilleen. Kirkkoherran harkinnan mukaan tätä mallia voidaan käyttää myös joissain muissa kevään pyhäpäivien jumalanpalveluksissa, jotka kuitenkin lähtökohtaisesti vietetään sanajumalanpalveluksina.

Yksityinen ehtoollinen

Jos joku on kuolemanvaarassa tai muuten hätätilanteessa ja hän haluaa ehtoollista, seurakunnasta se pyydettäessä toimitetaan. Tarvittaessa konsultoidaan terveysviranomaisia siitä, kuinka tällainen ehtoollinen voidaan toimittaa siten, ettei papin eikä seurakuntalaisen terveys vaarannu. Seurakunnasta on kuitenkin kaikissa tilanteissa onnistuttava toimittamaan ehtoollinen kuolemanvaarassa olevalle.

Diakoninen auttaminen ja ruoanjakelun toteutus

Kirkon keskusteluavusta, vapaaehtoistoiminnasta, taloudellisesta ja aineellisesta avustamisesta sekä vastaanottotoiminnan käytännöistä, valmiuslain vaikutuksista seurakunnissa työskenteleville terveydenhuollon ammattihenkilöille, digitaalisuudesta diakoniassa, harjoitteluista ja kotikäynneistä poikkeusolojen aikana on laadittu ohjeet.

Löydät ne Sakastista: https://sakasti.fi/kriisit-ja-varautuminen/nain-varaudut/koronavirus/

Ruoanjakelun toteuttamisessa on käytettävä paikallista harkintaa sekä löydettävä keinoja sen toteuttamiseen esimerkiksi jakamalla ruokakasseja ulko-ovien taakse tai ilmoittamalla paikan, mistä ruokakassin voi noutaa.

Tässäkin asiassa on syytä tehdä yhteistyötä kaupungin ja kunnan kanssa, pohtia kuinka yhdessä kirkko voi tukea alueen ihmisiä ja myös työtä tekeviä viranomaisia.

Kesän rippikoulut

Lähtökohtaisesti kesän intensiivijaksot pyritään toteuttamaan suunnitellusti. Mikäli tulevat viikot ja hallituksen linjaukset vaativat toisenlaisia toimenpiteitä, niihin reagoidaan nopeasti. On helpompaa perua kesän intensiivijaksoja lyhyelläkin varoajalla kuin perua niitä nyt ja sitten yrittää käynnistää niitä myöhemmin uudelleen.

Mikäli kesän intensiivijaksoja joudutaan perumaan, mietimme yhdessä hiippakuntien ja kirkkohallituksen kanssa suosituksia/ohjeistuksia ja vaihtoehtoja kesän intensiivijaksojen toteuttamisille.

 

Sijaisuudet

Poikkeustilanteessa on tärkeää, että sijaisjärjestelyt käydään läpi paikallisesti. Työpaikoilla on syytä varautua mahdollisiin koronaviruksen laajamittaisen leviämisen vaikutuksiin työn järjestämisessä ja työvoiman käytössä. Mikäli avainhenkilö sairastuu, on olennaista, että salasanat, avaimet jne. ovat tarvittavien henkilöiden käytössä. Toiminnan jatkuvuus tulee turvata kaikissa oloissa.

Jokaisella henkilöllä tulee olla järjestyksessä useampi sijainen, siten, että toiminta ei katkea missään olosuhteissa. Sijaisjärjestelyihin on hyvä varautua rovastikuntatasolla. Siitä vastaa lääninrovasti yhdessä alueen kirkkoherrojen kanssa.

70 vuotta täyttäneet papit kuuluvat riskiryhmään. Tästä syystä heitä ei ole syytä kutsua toimittamaan kirkollisia toimituksia.

Työkuvien muutokset

Työnantaja voi työnjohto- ja valvontaoikeutensa perusteella määrätä paikasta, jossa työ- ja virkatehtävät suoritetaan, ellei työsopimuksessa ole rajoitettu tätä työnantajan oikeutta. Työnantaja voi myös yksipuolisesti tehdä töiden asianmukaisen järjestelyn kannalta tarpeellisia muutoksia tehtäviin sekä järjestellä työtehtäviä ja työaikoja siten, että työt tulevat tehdyksi myös muuttuneissa olosuhteissa.

Muuttuneessa tilanteessa on tarpeen arvioida, mihin poikkeusoloissa seurakuntien työntekijöitä erityisestä tarvitaan.

Lomauttamisen tulee tässä kriisitilanteessa olla seurakunnissa äärimmäinen vaihtoehto. Näin kannamme myös kokonaisyhteiskunnassa vastuuta kriisin seurauksista. Sen toisena puolena työntekijöillä pitää olla erittäin joustava asenne kaikkeen mahdolliseen kirkkoherran tai esimiehen osoittamaan työhön ammattinimikkeistä ja työnkuvista huolimatta.

Tarkempia tietoja työmarkkinalaitoksen sivuilta: https://evl.fi/kirkontyomarkkinalaitos/tyonantajan-tyokaluja/ohjeita-tyonantajalle/koronavirus

Hallinto

Kirkkolaki määrää perusteet kirkon hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa. Kirkkohallituksen täysistunto kokoontuu tiistaina 24.3.2020 päättämään seurakuntien hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa. Kirkkolain 25 luvun 14 §:ssä säädetään poikkeusoloista. Seurakuntien osalta todetaan, että poikkeusoloissa on mahdollista, että kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston päätösvalta siirretään kirkkoneuvostolle tai yhteiselle kirkkoneuvostolle taikka kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston päätösvalta siirretään kirkkoherralle.

Kirkkohallituksen valmistelussa lähdetään siitä, että seurakunnan luottamustoimet rinnastetaan kunnallisiin luottamustoimiin, joita eivät sido 70 vuoden ikää ja 10 hengen osallistujamäärää koskevat rajoitukset. Toiseksi valmistelussa on ollut esillä se, että kirkkovaltuustojen toimivalta siirrettäisiin kirkkoneuvostoille. Kolmanneksi esillä on ollut sähköisten kokousten mahdollisuus. Tällä hetkellä kirkkolainsäädäntö ei mahdollista sähköisiä kokouksia.

Tällä hetkellä seurakuntien kirkko-/seurakuntaneuvostot kutsutaan koolle normaaliin tapaan, ellei siirtäminen ole mahdollista. Riskiryhmien osalta todetaan, että turvallisempaa on olla osallistumatta kokouksiin. Näissä tilanteissa tarkoituksenmukaista on kutsua varajäsenet paikalle siten että kokous on päätösvaltainen. Olennaista on, ettei seurakuntien hallinto poikkeusoloissa halvaannu. On mahdollista, että seurakuntien tilinpäätöksiä ei saada käsiteltyä tässä tilanteessa lain asettamissa aikarajoissa.

 

Lopuksi

Kristityn tehtävänä on pitää yllä toivon hyvettä. Kaikissa tilanteissa.

Rohkaiskoon meitä kaikkia Jumalan sana:

”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.” (Psalmi 23: 4)

”Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen.” (2. Tim. 1: 7)

Lue lisää ohjeistusta koronavirustilanteesta TÄSTÄ.

Muut ajankohtaiset asiat

KIRKOLLISKOKOUS- JA HIIPPAKUNTAVALTUUSTOVAALIT 2020
Piispan saarnat
Tuomiokapitulin päätökset
Koulutukset
Tapahtumat

Tapahtumat

Lue hiippakunnan uutiset!

Kiertokirjeessä on ajankohtaisia asioita Helsingin hiippakunnan tapahtumista, koulutuksista ja hallinnosta.
LUE KIERTOKIRJE
     
TILAA KIERTOKIRJE

Lue hiippakunnan uutiset!

Kiertokirjeessä on ajankohtaisia asioita Helsingin hiippakunnan tapahtumista, koulutuksista ja hallinnosta.
LUE KIERTOKIRJE
TILAA KIERTOKIRJE