GREATEST HITS

GREATEST HITS

Piispa Teemu Laajasalon saarna jouluaattona 24.12.2021 Helsingin tuomiokirkossa

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
– Jumalan on kunnia korkeuksissa,
maan päällä rauha
ihmisillä, joita hän rakastaa.

Luuk. 2: 1-14

 

Rakkaat seurakuntalaiset, hyvä joulukirkkoväki,

hyvää joulua jokaiselle! Jokaiselle täällä kirkossa istuvalle, jokaiselle etäyhteyden päässä joulukirkkoon osallistuvalle ja jokaiselle, joka tämän kuulee tai lukee tätä myöhemmin. Hyvää joulua! Hyvää joulua!

Tapasin joitakin vuosia sitten hyvin suositun suomalaisen muusikon. Muusikko oli ollut pitkällä keikkakiertueella ja sanoi, että muuten menee hyvin, mutta välillä väsyttää se, että täytyy ilta toisensa jälkeen soittaa niitä muutamaa samaa tunnetuinta hittikappaletta. Samaan hengen vetoon hän lisäsi, että kyllä hän toisaalta sen ymmärtää, ne ovat ihmisille tärkeitä.

Muistan kysyneeni häneltä, että jos hän itse menisi jonkun tunnetun taiteilijan tai orkesterin konserttiin, eikö hänkin haluaisi kuulla esiintyjän kaikkein tunnetuimpia lauluja?

Eikö kaipuu hittikappaleen kuulemiseen ole riippumatonta musiikkilajista? Onko Beatlesin konsertti voinut olla hyvä, jos Yesterday on jäänyt soittamatta? Jos menet ruotsalaisen 1980-luvun suosikkiyhtye Europen keikalle, olisitko tyytyväinen, jos bändi ei soittaisi lainkaan Final countdownia – siis tunnetuinta kappalettaan? Tai olisitko halunnut James Brownin konsertissa kuulla jotain uusia lauluja sen sijaan, että kuulet I feel good -kappaleen tai Ed Sheeranin konsertissa Shape of Youn, Tina Turnerin konsertissa The Bestin, Eppu Normaalin Vuonna 85, Katri Helenan laulamassa Anna mulle tähtitaivas, Olavi Virran laulamassa Hopeinen kuu tai Luciano Pavarottin kevyessä soolokonsertissa laulamassa Puccinin Nessun Dormaa. Niitä pitää esittää, koska ne ovat meille ihmisille tärkeitä.

***

Kirkkoon mahtuu vuoden aikana paljon puhetta, monenlaisia esityksiä. Mutta juuri tänään, joulusaarnassa, on syytä kysyä, mikä on kirkon hittikappale? Mikä on meidän monien puheidemme keskellä se hittikappale, joka on ihmisille tärkeä kuulla?

Vastaus löytyy tuosta ylipormestarin lukemasta jouluevankeliumista. Siellä hittikappaleen esittää enkeli enkelin äänellä. Enkelin esittämässä hittikappaleessa on kolme osaa, jotka ovat meille rakkaita ja erityisen tärkeitä kuulla. Eilen, tänään, huomenna ja kaikkina tulevina päivinä.

Enkeli sanoo: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja.”

Ensinnäkin enkeli sanoo meille: Älä pelkää. Toiseksi enkeli lupaa meille suuren ilon. Ja kolmanneksi enkeli kertoo, että meille on syntynyt Vapahtaja.

Älä pelkää. Suuri ilo. Vapahtaja on syntynyt. Siinä on kristinuskon hittikappaleen osat.

***

Aloitetaan tuosta ensimmäisestä osasta. Jouluevankeliumin ensimmäinen viesti ei ole tarkasti ottaen se, että Jumala on tullut maailmaan, Jeesus on syntynyt. Jouluevankeliumin ensimmäinen viesti on: Älä pelkää. Ennen kuin enkeli ilmoittaa mitään, hän sanoo: Älä pelkää. Eikö ole ihmeellistä?

Jumala aloittaa suhteessa ihmiseen usein sanomalla Älä pelkää.

Ennen paimenia, enkeli ilmoittaa Marialle ihmeellisen raskauden aloittamalla sanoilla Älä pelkää. Kun Jeesus ilmestyy myöhemmin opetuslapsille, hän sanoo Älä pelkää. Synninpäästön ja kastetilaisuuden Vanhan testamentin teksti, alkaa sanoilla: Älä pelkää, minä olen sinut lunastanut, minä olen Sinut nimeltä kutsunut.

Jumala tietää, että ihminen pelkää. Jumala haluaa itse avata kanavan. Ihmisen suhde Jumalaan on luonnostaan etäinen ja vieras, ihmiseltä ei vaadita Jumalan ymmärtämistä tai Jumalan luokse pyrkimistä

Kyse ei ole pelkästään kuitenkaan avaussanoista, vaan jostain suhteen erityispiirteestä. Pelko kahlitsee. Pelko estää ja pienentää. Pelko ei siis koske vain tätä hetkeä, vaan jotain tulevaa. Jumala kutsuu pelottomuuteen.

Enkelin tänäkin jouluna esittämän kristinuskon hittikappaleen ensimmäisessä osassa Jumala haluaa sanoa juuri sinulle ja juuri tänään: älä pelkää.

Terveysongelmista huolimatta, älä pelkää. Talousongelmista huolimatta, älä pelkää. Perheen ongelmista huolimatta, älä pelkää. Maailman ongelmista huolimatta, älä pelkää. Jumalan edessä, älä pelkää.

***

Toisessa osassa hittikappaletta enkeli ilmoittaa suuren ilon. Yksi seurakuntalainen kerran kysyi minulta, tiedänkö, mikä erottaa kirkkoherranvirastoa ja verovirastoa – verovirastossa on iloinen tunnelma.

Ilosanoman osalta on varmasti niin, että meillä on ilmeissä ja ilmaisussamme kirkossa paljon tekemistä. Seurakuntalaisen kysymys on hyvä muistutus siitä, että synkkä seurakunta on luotaan työntävä seurakunta, iloitseva seurakunta on kutsuva seurakunta. Iloitseva seurakunta lähettää ympärilleen sellaista viestiä, että seurakunnassa tapahtuu jotain, joka saa iloitsemaan; että seurakunnassa ollaan sellaisen asian äärellä, joka nostaa hymyn huulille.

Vaikka omat kasvomme eivät aina tunnistettavaan iloon taivu, on kirkon julistuksessa aina pohjimmiltaan kyse nimenomaan ilosta – Kristuksen lempeistä kasvoista, jotka lupaavat iloa. Enkelin esittämän hittikappaleen toisessa osassa kerrotaan nimenomaan iloinen uutinen koko maailmalle: Jumala on luonut sinut, Hän rakastaa sinua, jouluna Kristus syntyy lunastamaan sinut synnin, pahan ja kuoleman vallasta.

Kristityn ilo ei ole vain tunteisiin perustuvaa iloa, se ei ole vain kauniista kirkkotaiteesta tai juhlavasta musiikista, hyvistä ystävistä ja hauskoista jutuista kumpuavaa iloa. Suuri ilo on jotain niin suurta, että meidän keskinkertaisuutemme tai tuntemuksemmekaan eivät voi sitä estää. Se on iloa, joka ei perustu ympäristötekijöihin, vaan Kristukseen itseensä.

Alkukielellä suuresta ilosta käytetään nimitystä mega, suuri ilo on siis megailoa. Joulun megailo on Jumalan tuleminen ihmisen luokse, ihmisen tosielämään mukaan, jokapäiväiseen arkeen. Ei niin, että Jumala olisi toiseus, kaukainen idea tai myytti, vaan Kristuksen lempeillä kasvoilla varustettu Jumala meidän arkisen maailmamme keskellä.

Enkelin esittämän hittikappaleen toinen osa – tuo suuri ilo – on oikeastaan populaarimusiikissa tunnettu hittikappaleen osa nimeltä bridge. Silta. Se on itsessään tarttuva osa, mutta se ennen kaikkea sananmukaisesti silloittaa varsinaiseen kohokohtaan – kertosäkeeseen.

Suuri ilo siis liittyy enkelin esittämän hittikappaleen kolmanteen, viimeiseen ja tärkeimpään osaan. Suuri ilo on siksi, että meille on syntynyt Vapahtaja.

***

Kristinuskon hittikappaleen kertosäe on Vapahtaja. Jouluna syntyy Kristus, jonka nimi on Vapahtaja. Joulun lahja on Jeesus, joka lahjoittaa meille vapauden syytöksistä, synnistä, syyllisyydestä, huonosta omastatunnosta ja kerran vielä vapauden kuolemasta.

Tänään meidän tehtävämme on kysyä, mistä Vapahtaja meidät voisi vapauttaa. Raamattuhan ei sano, että vapautuksen mahdollisuus jäi Lähi-idän kedoille. Päinvastoin meille opetetaan, että Jeesus syntyy ”kaikille teille, koko kansalle”.

Siksi rohkaisen sinuakin pysähtymään tänä jouluna ja miettimään, mistä vankiloista sinut pitäisi vapauttaa.

Kysytkö saisinko tehtyä tekemättömäksi? Saisinko kerran sanottua sanomattomaksi? Saisinko sellaisen synnin anteeksi, mitä ei pysty antamaan itsellekään anteeksi? Saisinko aloittaa vielä kerran alusta, vaikka uudet alut on jo käytetty? Saisinko vielä kerran virheen anteeksi, vaikka sitä ei enää voi saada anteeksi? Tai voisinko kerran menetetyn saada vielä takaisin? Voisiko minulle rakas kuollut ollakin elävä? Näissä kysymyksissä ja näistä kysymyksistä joulun lahja, Vapahtaja Kristus, haluaa sinut vapauttaa.

Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Yhtäältä taivaan ja avaruuksien äärettömyyksien Herra, mutta toisaalta ihmiskasvoinen Jeesus – Vapahtaja, jolle sinä saat kertoa huolesi, kiitoksesi ja pyyntösi.

Joulun vapaus on meistä riippumatonta. Joulun vapaus tulee ihmisen ulkopuolelta. Se on vapautta, jota ihmisessä ei ole – se on vapautta, joka tulee ihmiselle taivaan lahjana. Sitä joulun sanoma julistaa: Vapahtaja on syntynyt maailmaan antaakseen ihmiselle aivan erikoislaatuisen vapauden. Vapauden riittämättömyydestä ja pelosta, vapauden synnistä ja syyllisyydestä, vapauden pahan vallasta ja kerran vielä vapauden kuolemasta. Meille – sinulle ja minulle – jää riemullisen vastaanottajan ja iloisen ihmettelijän rooli.

***

Rakas kirkkoväki,

tänä jouluna, juuri tänä jouluna, soikoot korvissasi enkelin esittämän hittikappaleen sanat – yhä uudestaan ja uudestaan.

Jääkööt ne korviisi, painukoot ne sydämeesi ja nostakoot ne sinut murheen keskellä iloiseen huomispäivään.

Älä pelkää. Suuri ilo. Teille on syntynyt Vapahtaja.

Hyvää joulua!

Aamen.

2021-12-24T16:12:40+00:00joulukuu 24th, 2021|Piispan saarnat|