HÄN JATKOI MATKAANSA

HÄN JATKOI MATKAANSA

Piispa Teemu Laajasalon saarna Suomen Lähetysseuran lähettien siunaamisessa messussa Lähetyskirkossa 21.8.2020

Luuk. 4: 23–30

Jeesus sanoi:

    ”Kohta te kaiketi tarjoatte minulle sananlaskua ’Lääkäri, paranna itsesi!’ ja sanotte: ’Tee täälläkin, omassa kaupungissasi, kaikkea sitä, mitä sinun kerrotaan tehneen Kapernaumissa.’” Ja hän jatkoi: ”Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Uskokaa minua: Israelissa oli monta leskeä Elian aikana, silloin kun taivas ei antanut vettä kolmeen ja puoleen vuoteen ja koko maahan tuli kova nälänhätä. Silti Eliaa ei lähetetty heidän luokseen, vaan Sidonin maahan, Sarpatissa asuvan leskivaimon luo. Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli syyrialainen.”

    Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagogassa, joutuivat raivon valtaan. He ryntäsivät paikaltaan, ajoivat Jeesuksen ulos kaupungista ja veivät hänet jyrkänteelle syöstäkseen hänet sieltä alas; kaupunki näet oli rakennettu vuorelle. Mutta Jeesus kulki väkijoukon halki ja jatkoi matkaansa.

 

Rakkaat ystävät ja työtoverit,

olemme tänään täällä Lähetyskirkossa, joka monelle meistä on rakas paikka. Näiden seinien sisällä on ollut jaettua iloa, yhteistä haikeutta sekä myös tuttua turvaa. Tänne on voinut tulla rauhallisin mielin ja sydän avoinna.

Tutussa tilassa, etenkin kirkossa, on hyvä olla. Siellä voi olla jopa niin hyvä olla, että lähteminen herättää haikeutta. Eikö olekin niin, että jostain itselle tärkeästä ja tutusta lähtemisessä on jonkinlaista vaikeutta? Poislähtevän askel on epäröivä ja mieli kaipaa jo takaisin ennen kuin matka on edes alkanut. Eikö olekin niin, että noista ovista ulos käveleminen vie vääjäämättä jonnekin, jossa se, mikä täällä seinien sisällä tuntuu turvalliselta, on jo heti eri tavalla haastettuna? Viipyminen vielä edes hetken tuntuu houkuttelevalta.

Kuitenkin te olette täällä tänään lähteäksenne. Teitä on kutsuttu ja kutsutaan edelleen pois tutusta ja turvallisesta kohti vierasta ja osin myös tuntematonta. Olette tuon kutsun tunnistaneet ja rohkeasti vastanneet siihen.

***

Tämän viikon evankeliumissa Jeesus on itselleen tutussa paikassa puhuessaan kotikaupungissaan. Jeesus ei ole varsinaisesti osoittamassa kotiseuturakkauttaan tai nostalgisoimassa hyviä muistojaan. Hän sanoo kuulijoille vahvat ja tunnetut sanansa ”kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Jeesus osoittaa sanansa moitteeksi haastajilleen. Tämä tuttu lausahdus on tarkoitettu oman kylän väelle osoitukseksi siitä, että he eivät arvosta saarnaajaansa.

Kuten Jeesuksen kohtaamisestakin huomaamme, vaikka tuttuus luo turvaa, ei muualle lähteminen ole pelkästään haikeaa. Se on myös houkuttelevaa, kiehtovaa ja luokseen kutsuvaa. Joskus toisaalla on parempi ja uuden myötä tulevat myös uudet mahdollisuudet. Lähtiessä voi rauhassa pohtia, mitä voin ottaa mukaani tutusta ja viedä mukanani uuteen. Mikä on mahdollista ja millaisia ovia avautuu? Lähtevällä on aina jotain sellaista tuttua mukanaan, joka on vieraassa paikassa uutta.

Jeesuksen sanoista voi ymmärtää myös hänen ilmeisen moitteensa lisäksi juuri tämän lähtemisen antaman mahdollisuuden. Ei siis pelkästään sitä, että vahvuudet ja lahjat eivät aina paljastu niin selvästi omassa kotikaupungissa, vaan myös sen, että vieraassa maassa ja kaupungissa on lähtijällä paljon saavutettavaa. Moittiessaan omiaan Jeesus siis myös osoittaa, mikä on sananviejän mahdollisuus oman elinpiirinsä ulkopuolella.

Jeesuksen toteamus ”kukaan ei ole profeetta omalla maallaan” toimii innostuksena, motivointilauseena ja kannustuksena jokaiselle lähtijälle. Muualle uskaltavalle hänen tutut vahvuutensa ja lahjansa näyttäytyvät eri valossa. Vieraassa paikassa pääsee ensinnäkin oppimaan itse, mutta ennen kaikkea myös itse opettamaan itsestään sekä omasta osaamisesta.

Juuri tästä syystä te, hyvät tehtävään siunattavat, olette innostavan äärellä. Te olette viemässä oman lahjanne uuteen maastoon. Älkää väheksykö osaamistanne tai pienentäkö vahvuuksianne, vaikka ne kotona tuntuisivatkin itsestään selviltä ja kaikille ihmisille tutuilta. Se, mikä Jeesuksen sanoin ”omassa kaupungissa” on tuttua ja turvallista, on toisaalla ihmisille uutta ja ihmeellistä.

Olen iloinen siitä osaamisesta, mitä te, rakkaat ystävät, viette mukananne vieraaseen maahan pois omasta kaupungistanne. Saatte ottaa monenlaiset lahjanne käyttöönne. Se tunnustus, mikä osaamisellenne – lahjoillenne – työkohteessanne annetaan, olkoon rohkaisuna päivittäisessä työssänne. Olkaa näkyvästi profeettoja vieraalla maalla.

***

Niissä tilanteissa, joissa ympärillä kaikki on muille tuttua ja tunnettua, vieras erottautuu. Samankaltaisuuden keskellä vieraus on uutta. On selvää, että juuri siksi vieraus myös haastaa ja laittaa pieneksi. Tuntemattoman ja tietämättömän edessä voi herätä kaipuu takaisin omaan ja jo kerran opittuun. Kun meillä ei ole takeita vieraanvaraisuudesta, uuden kiehtovuus voi kääntyä pelottavaksi ja jopa uhkaavaksi. Ne lahjat ja osaaminen tai se sanoma, jonka te viette mukananne täältä uuteen, ei automaattisesti uppoa vastaanottavaan maahan.

Kun Jeesus puhui synagogassa, kuulijat raivostuivat. He eivät ärsyyntyneet tai närkästyneet, vaan raivostuivat. Ihmiset ajoivat Jeesuksen ulos ja veivät hänet jyrkänteelle. Evankeliumissa tämä vihamielinen kuulijajoukko oli Jeesuksen omasta kaupungista, mutta tiedätte varsin hyvin, hyvät lähetystyöntekijät, että vaikka kukaan ei olisi profeetta omalla maallaan, ei se välttämättömästi ole sitä myöskään vieraalla maalla.

Vaikka Jeesuksen puheen kohtaama reaktio on äärimmäinen, on sanoman vastaanottamisen vaikeudessa myös meille jotain tunnistettavaa. Jokainen lähetystyöntekijä altistaa itsensä torjunnalle ja vihalle. Suomen Lähetysseuran työntekijöinä, te rakkaat ystävät, todistatte Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta. Teidän tehtävänne on kertoa Jumalasta, julistaa sanaa ja olla toteuttamassa Kristuksen kirkon missionaarista tehtävää.

Jos Jumalasta puhuminen on vaikeaa, kun kuulija on helsinkiläinen, on se sitä ehdottomasti myös silloin, kun kuulija on eri kieltä, kulttuuria ja traditiota edustava yhteistyötaho. Vierasta ja uutta kohdatessa erilaisuus korostuu ja mahdolliset kompastumisen paikat kasvavat. Sanansa on asetettava tarkasti ja rohkeuden vaatimuksen lisäksi on vaadittava itseltään kunnioittavaa mieltä.

Vieraana olemiseen kuuluu muistaa toisaalta vastavuoroinen vieraanvaraisuus, mutta myös se, miksi matkalle on lähdetty. On itse uskottava ja luotettava oman työnsä tarkoitukseen ja sanomamme hyvyyteen. On siis uskottava ja luotettava siihen, että sanoma Kristuksen pelastustyöstä on arvokas ja kertomisen arvoinen. Jumalan sanoman rohkea julistaminen ei ole helppoa eikä sen vastaanottaminen ilmeistä.

Jumalasta puhumisen lisäksi teidän tehtävänne on kertoa hänen rakkaudestaan. Jumalan rakkaus näkyy maailmassa kaikille yhtäläisten ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteluna. Meidän tehtävämme on tavoitella hyvää sen vuoksi, että olemme kristittyjä, ei siitä huolimatta, että olemme kristittyjä.

Se, miten Jumalan rakkauden tavoittelemisen tulisi näkyä tekoina ja päätöksinä ihmisten arjessa tässä maailmassa ja ympäröivissä yhteiskunnissamme, voi olla yhtä vaikea sanoma vastaanotettavaksi kuin sanoma Hänen pelastustyöstään. Teette töitä ympäristöissä, joissa ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ei ole samanlainen todellisuus kuin täällä, mistä teidät lähetetään. Lähimmäisen rakkaudesta julistaminen ei ole helppoa. Sanansa on asetettava tarkasti ja rohkeuden vaatimuksen lisäksi on vaadittava itseltään kunnioittavaa mieltä.

Vaikka joudutte olemaan monessa paikassa haastettuina ja pieneksi pakotettuina, kuulijan reaktion pelkääminen ei voi saada pienentämään sanomaanne. Teidän ei tule vaikeuksien vuoksi alkaa pienentää Jumalaa tai hiljentää hänen rakkauttaan – korkeintaan viisaasti valitsemaan äänenpainoja ja toimintatapoja.

On helppo todeta, että tehtävä, johon teidät on kutsuttu, on vaikea. Viette omat osaamisenne ja lahjanne vieraaseen maastoon – saatte olla profeettoja vieraalla maalla. Teillä on paljon annettavaa. Se on innostavaa. Toisaalta se, mitä teillä on vietävänänne eli sanoma Kristuksesta ja hänen vapauttavasta sekä vaativasta rakkaudestaan, voi kohdata maaston, johon se ei helposti juurru.

***

Vaativan työnne haasteet voivat ajaa tilanteeseen, joka voi tuntua samalta kuin Vapahtajallamme väkijoukossa. Toisella puolella voivat olla vihaiset ihmiset erilaisine vaatimuksineen, toiveineen ja odotuksineen, ja toisella puolella jyrkänne. Tilanne, joka näyttäytyy mahdottomalta ja epäinhimilliseltä umpikujalta. Tilanteelta, joka on ihmisvoimille ylitsepääsemätön. Mutta ylitsepääsemättömällä hetkellä: ”Jeesus kulki väkijoukon halki ja jatkoi matkaansa.” Tilanteessa, joka on kaikelle ihmisymmärrykselle mahdoton, Jeesus kulki raivostuneen väkijoukon halki ja jatkoi matkaansa.

Rakkaat ystävä, hyvät lähetystyöntekijät, kun tänään lähdette tästä, nousette penkeistä ja kävelette ulos noista tutuista ja turvallisista ovista maailmaan, jossa on vierautta ja haastettuna olemista, te kävelette askeleenne Jeesuksen perässä. Vaikka työnne täällä kotona Suomessa ja etenkin maailmalla haastaa, tekee pieneksi ja joskus jopa vie jyrkänteelle tai epäinhimillisiin umpikujiin, te kuljette Jeesuksen perässä. Jeesuksen, jolle mikään vihainen väkijoukko ei voi asettaa lopullisia esteitä. Jeesuksen, jolle mikään kallion jyrkänne ei ole mahdoton paikka. Jeesuksen, joka jatkoi matkaansa.

Viime kädessä teidän työnne ei koskaan ole vain teidän työtänne. Se on Jumalan työtä. Viime kädessä teidän sanomanne ei ole vain teidän sanomaanne. Se on Jumalan sanomaa. Viime kädessä teidän matkanne ei ole koskaan vain teidän matkanne. Se on Jumalan matka. Jumalan, joka jyrkänteeltäkin vain jatkoi matkaansa.

Kaikilla teillänne, matkoillanne ja jokaisessa koettelemuksessanne mukananne on hyvä Jumala, joka ohjaa kulkuanne ja vie läpi vihaistenkin väkijoukkojen. Hän on teidät lähettänyt. Hän on teidät varustanut. Hän on teidät lunastanut. Hän teitä ohjaa, ohjaa kotona, ohjaa vieraalla maalla ja ohjaa kerran taivaan kotiin iankaikkiseen elämään.

2020-08-21T20:38:57+00:00elokuu 21st, 2020|Piispan saarnat|