Kolumni Suomenmaa-lehteen 23.5.2016
Meillä Pylkönmäellä on Havi. Tämä Havi ei ole kynttilä, vaan Javier Moreno, nuohooja. Pylkköset eivät ensin tienneet, miten Javier pitäisi ääntää. Keksittiin kutsumanimi, johon mies itsekin on tyytyväinen.
Havi on käynyt kesätorpallamme useita kertoja. Mustien työkalujen ja mustien haalarien lisäksi Havi on itsekin iholtaan tumma. Mutta mieleltään ja puheiltaan hän ei ole tumma eikä synkkä. Syntyjään Havi on perulainen. Viime vuosituhannen lopulla hän tuli Perusta Pylkölle. Aika pitkä matka. Millaista oli tulla outoihin oloihin?
Perussa oli pakko tottua työntekoon. Jokaisen viikon lopussa katsottiin, olitko tehnyt työsi. Ellet ollut, seuraavalla viikolla ei ollut töitä. Rivakkaalle miehelle täällä Suomessa löytyi ensin maatalouslomittajan hommia.
Viime kesänä Havi kävi asentamassa meidän aittaamme palotikkaat. Pakettiauto oli tuskin pysähtynyt, kun Havi jo harppoi katsomaan, millaiset tikkaat talossa tarvitaan. Mittaus, lyhennys, sovitus, kiinnitys ja kestävyyden testaus eivät kauaa kestäneet. Kohtuullinen tilisiirtolomakekin hoitui rivakkaasti. Alta puolessa tunnissa urakka oli valmis. Leveä nauru ja lähtevän auton moottori säestivät toisiaan. Havin kaltaisia työmiehiä Suomessa kaivataan.
Aluksi Havi kertoi olleensa aivan pihalla. Pylköllä kukaan ei puhunut espanjaa eikä Havi ymmärtänyt suomea. Mies istui yksikseen nurkassa, kun muut touhusivat. Paperisota tuntui ylivoimaiselta. Työlupaa ei aluksi herunut. Tuli ”hylkypaperi”, Havi muistelee.
Vähitellen töitä kuitenkin löytyi. Sitten pitäjän nuohooja muutti muualle. Havi tarttui tilaisuuteen, opiskeli ja kiertää nyt autollaan hormeja putsaamassa. Oma firma pärjää ja oma talokin on kunnossa.
Kielitaidottoman yhteys muihin alkoi avautua, kun talon isäntä ja lomittaja hankkivat kaksi sanakirjaa, yhden kummallekin. Niistä sitten etsittiin espanjan ja suomen sanoja. Nyt Havi latelee rentoa ja hyvää suomea. Jos mies osaa kertoa vitsejä Pylkön kielellä, lievä ulkomainen painotus tekee jutuista vain parempia.
Nyt Havi elää täällä aviossa. Lapsia on neljä. Muu perhe on luterilainen, Havi on pysynyt katolisena. Yhdessä koko huusholli tulee Pylkön kirkkoon. Raja-aidat eivät estä yhteyttä.
Minulle Havi on väkevä esimerkki siitä, miten muualta maailmasta tulleet tuovat uusia tuulia ja uutta verta suomalaiseen elämänmenoon. Pylkköset ovat ottaneet Havin hyvin vastaan. Pitäjän raitilla kerrotaan: auttaa aina, tekee työnsä, on sulautunut joukkoon, täyttä rautaa. Havin rouvakin kehuu miestään: ahkera ja iloinen.
Kun tänään Suomessa mietimme maahanmuuttajia, meidän pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Alku on aina hankalaa, niin tulijalle kuin vastaanottajalle. Meissä suomalaisissa on vähän metsäläisen henkeä. Oudot tuntuvat oudoilta.
Mutta jos heti ymmärtäisimme kaksi asiaa, paljon olisi voitettu. Kielitaito auttaa. Työnteko auttaa. Näistä kahdesta Havinkin tie tasoittui. Nyt hänen kotimaansa on Suomi. Peru on turistimaa.