Piispan saarna pappisvihkimyksessä 5.6.2011 Tuomiokirkossa

Ydinviestiä voi tuskin selkeämmin ilmaista:  ”Jos jonkun on jano, tulkoon juomaan.” Jeesuksen sanoma tiivistyy tähän lauseeseen ja myös siihen, miten ja missä se julkistetaan. ”Jos jonkun on jano, tulkoon ja juokoon.” Viesti on yksinkertainen ja konstailematon. Se kerrottiin kaikille, yhtäläisesti ja ketään erottelematta. Moni oli ympäristössään tottunut salaisuuksiin ja sisäpiiritietoon. Usea oli saanut kokea, että tärkeimmät uskonnolliset totuudet kerrotaan luotettavien kesken, oppineitten miesten piireissä. Määritelmiä ja määräyksiäkin jakaen.

Jeesuksen viestintälinjaus on täysin vastakkainen. Kansanjuhlan aikana, kaikenlaisten kuljeksiessa kuuloetäisyydellä, Hän ottaa puheenvuoron ja tekee tarjouksen – koskettaa sanoillaan sitä, joilla on kaipuu. Joilla on jano, nälkä tai jonkin oleellisen, merkityksellisen puute. Tätä tarjousta ei suunnattu tarkoin valikoidulle, opetuslasten etukäteen haastattelemille, jotka sitten saisivat luottamuksellisena tietona kuulla asiasta – lupauksesta, joka voisi muuttaa koko heidän elämänsä. Ei, riskejä kaihtamatta Jeesus tarjoaa lupauksensa jokaiselle; tekstiin on tallennettu kuvaus ”Hän nousi ja huusi kovalla äänellä”. Ikään kuin varmistaakseen, että nekin jotka eivät uskaltautuneet lähelle, vaan tarkkailivat vähän kauempaa, saisivat viestistä vihiä omilla korvillaan.

Tämän tapahtuman jatkokertomuksessa me kaikki olemme mukana. Lupaus ei jäänyt kaikumaan Galilean kujille eikä sen viestittäminen ole vielä loppuunsaatettu. Tähän lupaukseen kukin meistä saa tänäkin aamuna tarttua. Tämän sanoman todellisuutta kukin meistä  on kutsuttu välittämään eteenpäin.

Siihen tarvitaan koko seurakuntaa, sen jokaista jäsentä: vain siten tuo Jeesuksen avoin viestintälinjaus voi toteutua. Erityisesti tämä tehtävä odottaa nyt teitä yhdeksää, rakkaat ordinantit, jotka tänään otatte vastaan pappeuden tehtävän. Teidän erityinen tehtävänne on ottaa paikkanne tässä jatkokertomuksessa.  Rohkeasti ja luottavaisin mielin te saatte liittyä siihen vuosituhantiseen ketjuun, jossa naiset ja miehet ovat vieneet lupauksen sanomaa eteenpäin.

Miksi rohkeasti ja luottavaisin mielin? Siksi, että kutsumuksenne perustuu Jeesuksen esittämän tarjouksen voimaan. Te ette ole vain sanoman viejiä, vaan yhä uudelleen myös sen vastaanottajia. Suorittamisen kiireessä ja vaatimusten paineessa avautuu aina myös olemisen lupa ja luottamuksen niitty: kun kaipuu tai kipu iskee, kun hämmennys tai pettymys lamaannuttavat, kun menneisyyden varjot pelottavat, juuri silloin te saatte muistaa pappisvihkimyspäivänne tarjouksen: ”Jos joku janoaa, tulkoon ja juokoon”.  Viestimämme lupaus on lupaus myös meille itsellemme.

Tämä lupaus avaa eteemme tien, joilla tapaa kaikenlaista kulkijaa.  Sillä tiellä me edustamme arvoja ja teemme tekoja, jotka jatkavat Galileassa alkanutta kertomusta. Viipyilen tuolla tiellä hetken ja muistan Jeesuksen avoimen, ehtoja asettelemattoman ja karsinoista kieltäytyvän linjan.

Jeesuksen avoimuus ja julkisuutta kaihtamaton tyyli on puhutteleva: usko on yksinkertaista ja sen lupaus konstailematon. Kaikille ja kaikenlaisille tarjolla. Profiilia ei ole määritelty eikä kelpoisuusehtoja pohdittu. Tämä saa minut kyselemään, miten minä hoidan tehtävääni niin, että sanoma ei piiloudu sisäpiireihin, sakasteihin eikä seurakuntasaleihin, vaan on löydettävissä kaikkialla siellä, missä kansalaisia kulkee, siellä missä elämän merkitystä kysellään ja sielläkin, missä kaipuu repii koko olemusta.

Tämä saa minut tarkistamaan asenteitani ja arviomaan toimintatapojani: etten vain huomaamattani, hyvääkin ehkä tarkoittaen, asettaisi avaran armon esteeksi pääsykoetta, pientä hidastetta tai edes hienoista kontrollia? Etten huomaamattani lähettäisi vaivihkaista signaalia siitä, että Jumalan armon saadakseen, meidän joukkoomme kuuluakseen, täyden hyväksynnän vastaanottaakseen, on kuitenkin joitakin ehtoja?

Rakkaat kristityt,

meitä kutsutaan viestin vastaanottajiksi ja viestin viejiksi osana suurta jatkokertomusta. Sitä kertomusta, jossa jokaisella on täysivaltainen lupa kuulla: ”Sinä olet tervetullut. Armo ja anteeksiantamus kuuluvat jokaiselle. Elämälläsi on merkitys.” Ylösnousseen Kristuksen lupaus on voimassa – kaikille, kaikenlaisille ja kaikissa olosuhteissa.