Koronavirustilanne

Koronavirustilanne2020-03-31T13:54:23+00:00
Ohjeet Helsingin hiippakunnan seurakunnille

Ohjeita pävitetty pääsiäisen vieton osalta 27.3.2020,
Ohjeita päivitetty Kirkkohallituksen antaman väliaikaisen ohjeistuksen mukaisesti seurakunnan ja seurakuntayhtymän hallinnon osalta 24.3.2020 ja 27.3.2020,
Ohjeita päivitetty kolehdin keräämisen osalta 20.3.2020

Kirkolla on tärkeä tehtävä poikkeusoloissa

Kirkko ei koskaan sulkeudu, seurakunnat eivät lakkaa olemasta. Toimintaa pitää mukauttaa, kaventaa ja soveltaa viranomaismääräysten mukaiseksi, mutta samalla on tärkeää muistaa, että kirkolla on nimenomainen tehtävä henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkina aikoina ja missä tahansa tilanteessa kirkko huolehtii hämmentyneistä, pelokkaista, heikoista ja hauraista – niistä, jotka erityisesti tukea tarvitsevat. Vastaavasti kaikissa tilanteissa kirkko huolehtii hautaan siunaamisesta ja muista kirkollisista toimituksista sekä tarjoaa mahdollisuuden rukoukseen ja sielunhoitoon. Jumalanpalveluksia vietetään paikallisesti myös poikkeusoloissa.

 

Kriisiviestintä

Kriisiviestintätilanteessa on tärkeää, että seurakunnan työntekijät keskustelevat kysymyksistä aina oman esimiehensä kanssa. Kirkkoherra johtaa seurakunnassa kriisiviestintää sekä seurakunnan toimia poikkeusoloissa. Epäselvissä tilanteissa kirkkoherra voi pyytää tuomiokapitulin apua.

Kapitulin yhteyshenkilöt ovat:

Valmiuspäällikkö Satu Huttunen, p. 040 551 5851

Varavalmiuspäällikkö Reijo Liimatainen, p. 040 503 5876

Lakimiesasessori Ritva Saario, p. 040 728 4672

Notaari Aappo Laitinen, p. 040 825 2596

 

Kirkolliset toimitukset

Kaste

Turvataan, että yksikään kaste ei jää vallitsevan poikkeustilanteen takia toteutumatta. Kun kasteajankohtaa perheen kanssa yhteisellä sopimuksella siirretään, huolehditaan erityisesti, että yhteys perheeseen säilyy ja tehdään kasteen toteutuminen tulevaisuudessa perheelle mahdollisimman helpoksi.

Kastetta korvaavien erilaisten rukoushetkien aktiivinen tarjoaminen tai sellaisten kehittäminen ei edelleenkään ole suositeltava käytäntö. Jos kaste joudutaan järjestämään toivottua pienempänä tilaisuutena, voi pappi osallistua myöhemmin järjestettävään perhejuhlaan pastoraalisen harkintansa mukaisella tavalla. Paikallisesti päätökset tekee kirkkoherra.

Vihkiminen

Jos vihkiminen, avioliiton siunaaminen tai muu kirkollinen toimitus joudutaan toimittamaan toivottua pienemmällä vierasmäärällä, voi pappi osallistua myöhemmin järjestettävään perhejuhlaan pastoraalisen harkintansa mukaisella tavalla.

Hautaus: Piispojen ohje 18.3.2020

Kirkollisiin toimituksiin annettu kymmenen osallistujan enimmäismäärä on herättänyt paljon kysymyksiä. Erityisesti se on noussut esiin hautaan siunaamisten osalta. Tämä on ymmärrettävää, koska läheisen kuolema ja hautaan siunaaminen koskettavat surevia syvästi.

Osallistujarajoituksesta syntyi hämmennystä pitkälti siitä syystä, että valtion viranomaiset tulkitsivat kymmenen osallistujan rajaa 17.3. keskenään jossain määrin eri tavoin. Epäselvyyttä oli siitä, sovelletaanko kirkollisiin toimituksiin tartuntatautilakia vai kokoontumislakia ja mitä tästä poikkeusoloissa seuraa.

Asiaa on piispojen pyynnöstä käsitelty ministeriöiden kesken. Vallitsevaksi käsitykseksi on muodostunut, että kirkolla on asiassa mahdollisuus tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, kunhan peruslinja pienestä tilaisuudesta säilyy.

Tällä perusteella piispat tarkentavat 16.3. seurakunnille antamaansa ohjetta. Hautaan siunaamisissa voivat pastoraalisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka tämä ylittäisikin annetun 10 henkilön rajan. Muilta osin piispojen aiempi linjaus jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista on edelleen voimassa.

Yleislinjana on edelleen enintään 10 hengen tilaisuus

Yleisenä rajana pysyy edelleen rajoitus kymmeneen osanottajaan. Tämän peruste on vakava tartuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville. Piispat toivovat kaikkien ymmärrystä tälle tosiasialle.

Jos hautaan siunaamisesta muodostuu lähiomaisten siihen osallistuessa yli 10 hengen tilaisuus, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä välttämään tartuntariskiä esimerkiksi niin, että osallistujat ovat siunauskappelissa tai haudalla riittävän etäällä toisistaan. Luonnollisesti on selvää, ettei vähänkään hengitystieoireita saaneen henkilön tule osallistua siunaustilaisuuteen.

Muiden kirkollisten toimitusten osalta kukin piispa antaa hiippakunnassaan tarvittaessa yksittäistapauksissa ohjeita tässä kerrotun peruslinjan mukaisesti.

 

Kirkkojen aukiolo

Seurakuntia ohjeistetaan pitämään kirkkojen ovia auki. On tärkeä antaa mahdollisuus hiljentyä tai saada keskusteluapua. Kussakin seurakunnassa on paras paikallisymmärrys käytännön toteutukseen. Poikkeusolojen määräyksiä tulee noudattaa. Kirkossa etäisyyttä on oltava reilusti ja tilojen puhtaudesta on pidettävä erityistä huolta. Nämä näkökohdat suosittavat työntekijän tai vapaaehtoisen vastuuhenkilön paikallaoloa kirkon aukiolon aikana. Erityistä tarkkuutta on osoitettava ohjeistuksessa kirkon ovella esimerkiksi etäisyyksien suhteen (kirkossa vierailijoiden on syytä olla siten, että etäisyys toiseen ihmiseen on noin 2 metriä joka suuntaan).

Kirkon mahdollisesta aukiolosta päättää jokainen seurakunta itse ja vapaasti, siinä ei ole kyse laissa mainitun yleisötilaisuuden järjestämisestä, vaan keskustelu- ja hiljentymismahdollisuuden tarjoamisesta. Seurakunta voi itse myös päättää, mikä seurakunnan kirkoista on paras tähän tarkoitukseen ja kuinka siitä on syytä viestiä ja kertoa.

 

Jumalanpalvelusten striimaus

Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon hengellisen elämän sydän ja kuuluvat seurakunnan lakisääteisiin tehtäviin:

”Piispat ovat yhdessä sopineet, että jumalanpalvelukset pidetään sanajumalanpalveluksina jokaisessa seurakunnassa siten, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat. Jumalanpalvelukset striimataan ja lähetetään internetissä kussakin seurakunnassa käytettävissä olevin keinoin. Jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu etäyhteyksin niihin osallistuvista.”

  • Jumalanpalvelus tulee toimittaa jokaisessa seurakunnassa. Tämä oli tietoinen linjaus, joka perustuu kirkkolakiin, jatkuvan rukouksen hengelliseen symbolimerkitykseen ja evankeliumin lupaukseen: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimissäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt. 18:20),
  • Striimaus toimitetaan omien mahdollisuuksien ja voimavarojen mukaisesti. Paikallisesti päätökset toimintatavoista tekee kirkkoherra. Ohjeita striimaukseen löytyy nettiosoitteesta: https://evl.fi/plus/kirkon-viestinta/striimaus-ja-av-sisallot
  • Paikallisissa käytännöissä on syytä huomioida, että seurakuntalaisten antama lupa nimen lukemiseen esirukouksen yhteydessä ei sellaisenaan kata tallenteita.
  • Viestinnässä tulee käyttää resursseja siihen, että jumalanpalvelusten striimit ovat seurakuntalaisten helposti löydettävissä, esimerkiksi kertomalla suoraan hoivakoteihin, minkä linkin kautta jumalanpalvelusta voi seurata
  • Mikäli tällä aikataululla seurakunnassa ei ehditä toteuttaa minkäänlaista striimausta, on silti tärkeää järjestää jumalanpalvelus
  • Kolehdeista
    • Poikkeusoloissa jumalanpalvelukset järjestetään ilman läsnäolevaa seurakuntaa. Paikalla ei siis ole ketään, joilta kolehti voitaisiin kerätä. Rahankeräyslain mukaan kolehdin keräämisen ja mahdollisen sähköisellä välineellä tehdyn kolehtilahjoituksen on tapahduttava seurakunnallisen tilaisuuden aikana ja siihen voivat osallistua vain paikalla olevat. Kirkkokolehteja ei voida kerätä netin välityksellä tilaisuutta seuraavilta. Vallitsevissa poikkeusoloissa emme siis kerää kolehteja tai esitä kolehtivetoomuksia.
  • Kehotus osallistua rahankeräykseen
    • Aiemmasta ohjeesta poiketen Kirkkohallitus toteaa, että poikkeusoloissa striimattavissa jumalanpalveluksissa on mahdollista ja suositeltavaa tarjota seurakuntalaisille mahdollisuutta osallistua yhteistyöjärjestöjemme rahankeräyksiin. Tämä edellyttää järjestöltä voimassaolevaa rahankeräyslupaa. Kyse ei ole kolehdista, mutta seurakuntien on syytä kehotuksissaan noudattaa kolehtisuunnitelmaa. Mikäli suunnitelmassa on kohteita, joilla ei ole keräyslupaa, kehotus on jätettävä antamatta tai kohdistettava toisaalle. Vastuu keräysluvan tarkastamisesta on seurakunnalla. Poliisihallitus on antanut poikkeusoloihin seuraavan tulkinnan koskien kehotusta osallistua rahankeräykseen: Mikäli jumalanpalveluksessa viitataan ainoastaan mahdollisuuteen lahjoittaa suoraan järjestön rahankeräystilille esimerkiksi järjestön nettisivujen kautta, rahankeräyksen lupanumeroa ei ole välttämätöntä ilmoittaa. Mikäli striimauksessa mainitaan tilinumero tai muu yksilöity maksumahdollisuus on aina ilmoitettava myös: 1) rahankeräyksen järjestäjä, 2) keräyksellä kerättävien varojen käyttötarkoitus sekä 3) lupanumero tai pienkeräysnumero. Nämä tiedot on oltava näkyvillä myös seurakunnan kotisivuilla, mikäli lahjoitusmahdollisuutta tarjotaan siellä.

Jumalanpalveluksen viettäminen paikallisesti ei ole ensisijaisesti kokousta, toimintaa tai viestintää. Se on myös ja erityisesti Jumalan asettaman pyhäpäivän juhlaa, sakramentaalista maailman pyhittämistä, jossa Jumala itse on läsnä ja puhuu meille ja jossa paikalliset rukoukset tuodaan Hänen eteensä.

 

Piispan ohje jumalanpalveluksista, erityisesti ehtoollisen vietosta pääsiäisenä ja keväällä sen jälkeen

Seurakunnista on tullut useita kyselyjä, voidaanko ja miten ehtoollisen vietto järjestää kiirastorstaina ja pääsiäisen pyhinä poikkeusolojen vallitessa. Piispat ovat keskustelleet asiasta 25.3. Olemme yhdessä keskustelleet yleisperiaatteista, joiden pohjalta ehtoollista voidaan viettää myös poikkeusoloissa. Alla on suuntaviivoja ja ohjeita, jotka on mukautettu Helsingin hiippakuntaan.

Aiemmassa ohjeessani 19.3. jo totesin, että viime kädessä kirkkoherra voi seurakunnassa linjata, vietetäänkö ehtoollista vai ei. Itse olisin taipuvainen ajattelemaan, että kiirastorstaina, pääsiäisyönä ja pääsiäispäivänä olisi perusteltua ehtoollista viettää. Tässä voi kuitenkin olla seurakuntakohtaisia eroja, jätän päätöksen siis kirkkoherralle. Vastaavasti totean, että samoja ohjeita noudattaen voidaan myös pääsiäisen jälkeisessä jumalanpalveluselämässä viettää ehtoollista ilman eri ohjetta tai ilman erillistä ilmoitusta.

Seurakuntien välillä voi olla tässä eroja. Tärkeintä on, että jumalanpalveluselämä jokaisessa seurakunnassa jatkuu. Tätä ilmentää se, että jokaisessa seurakunnassa pidetään sunnuntaina jumalanpalvelus. Lähtökohtaisesti striimaus on hyvä tapa luoda se todellisuus, tunnelma ja viesti, että jumalanpalvelus seurakunnissa toteutuu säännöllisesti myös poikkeusoloissa. Silloinkin, jos jumalanpalvelusta ei näytetä suoraan striiminä vaan myöhemmin sunnuntaina nauhoituksena, on tärkeää, että jumalanpalvelusta jossain seurakunnan kirkossa kuitenkin vietetään jokaisena sunnuntaina. Striimaus, joka mahdollistaa samanaikaisuuden läsnäolevan ja etänä osallistuvan seurakunnan kanssa on pääsääntö.

Kristus asetti ehtoollisen ja käski viettää sitä pelastavien tekojensa muistoksi. Sanoma Ylösnousseesta Kristuksesta keskellämme luo toivoa – myös silloin, kun en jonkin esteen takia voi polvistua Herran pöytään.

Tätä toivon sanomaa tarvitaan erityisesti poikkeusoloissa. Uusi tilanne haastaa etsimään uusia tapoja. Jotta voidaan sovittaa yhteen pääsiäinen ja poikkeusolot, pyydän Helsingin hiippakunnan seurakuntia ottamaan huomioon seuraavat ehtoollisen viettoa koskevat periaatteet pääsiäisenä 2020 ja soveltaen myös kirkkoherran päätöksellä sen jälkeisissä sunnuntaijumalanpalveluksissa.

  1. Messu toimitetaan pienimuotoisesti. Vaikka lainsäädäntöön perustuvaa 10 henkilön rajoitusta ei sellaisenaan sovelleta kirkollisiin toimituksiin, kirkkona noudatamme rajoitusta ja pidämme siitä kiinni jumalanpalveluksissa, myös pääsiäisenä.
  2. Ehtoollisen toimittaa ja jakaa yksi pappi käsikirjan mukaisesti. Yhteysluonteen ilmentämiseksi tulee pyrkiä siihen, että paikalla on muutamia työntekijöitä ja/tai seurakuntalaisia, joilla on jokin seurakunnan palvelutehtävä (tekstin lukeminen, esirukous, laulaminen, soittaminen tai striimaus). Esirukouksessa muistetaan sairaita, heitä hoitavia ja kaikkia epidemiasta kärsiviä. Kaikessa noudatetaan erityistä hygieniaa.
  3. Tällainen messu on aito ja oikea ehtoollisjumalanpalvelus, jonka toimittaa pieni, enintään 10 hengen seurakunta Herran läsnäolossa ja hänen käskylleen kuuliaisena. Samalla he palvelevat niitä seurakuntalaisia, jotka osallistuvat messuun suoratoiston välityksellä. Näin myös muille seurakuntalaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua messuun hengellisesti ja kasvaa uskossa Kristukseen. Tällaista jumalanpalvelusta ei pidä ymmärtää ruudun edessä suoritetuksi ”esitykseksi”, ei myöskään luoda sellaista vaikutelmaa.
  4. Mikäli mahdollista, yhteysaterian ulottuvuutta voidaan vahvistaa visuaalisella toteutuksella. Esimerkiksi ehtoollisen jakamisen aikana kamera voidaan kääntää kohti alttaritaulua tai ehtoollismaljaa. Samalla voidaan lukea ääneen tai liittää kuvaruudulle ns. hengelliseen osallistumisen rukous tai muu sopiva rukous (ks. alla esimerkki Turusta, jota voi käyttää sellaisenaan tai sovelletusti).
  5. Kirkkohallituksen Kirkon Jumalanpalvelus ja Yhteiskunta -osasto (KJY) valmistelee kiirastorstain ja pääsiäisen jumalanpalveluksia varten erityistä aineistoa. Sitä voi käyttää kirkkoherran arvion mukaan.
  6. Ehtoollisen toimittaminen erityisesti kiirastorstaina ja pääsiäisen suurina pyhinä on siis mielestäni suositeltavaa, mutta jos ehtoollista ei vietetä, jumalanpalvelus tulee kuitenkin toimittaa.
  7. Kirkkoherran johdolla kukin seurakunta soveltaa harkintansa mukaan yllä kuvattuja periaatteita.

Asianmukainen toteutustapa ei kuitenkaan ole se, että yksin papit toimittavat messun keskenään toisilleen, eikä varsinkaan toteutus, jossa papin ajatellaan kirkkotilassa konsekroivan ehtoollisen virtuaalisesti samalla, kun seurakuntalainen nauttii kotonaan leipää ja viiniä. Tällaisesta ”etäehtoollisesta” on tullut paljon toiveita ja kysymyksiä, mutta se ei ole mahdollista.

Sen sijaan kirkon perinteessä, myös eräissä reformaation kirkoissa, tunnetaan ehtoollisen nauttiminen hengellisellä tavalla (manducatio spiritualis). Ihminen, joka ei voi syystä tai toisesta tilapäisesti ottaa vastaan Kristuksen ruumista suullaan, kuitenkin kaipaa ehtoollista, tahtoo ottaa Kristuksen vastaan sydämellään, muistaa asetussanojen lupausta syntien anteeksi antamisesta ja siten nauttii sakramentin hengellisesti uskon vahvistumiseksi. ”Tämä on todellista hengellistä syömistä ja juomista” (Luther: Kirkon Babylonian vankeudesta). Tällöin voidaan käyttää seuraavaa tai muuta sopivaa rukousta:

”Herra Jeesus, uskon, että olet läsnä sakramentissasi ja tahtoisin ottaa sinut siinä vastaan kuin juhlavieraan. Koska juuri nyt en voi, rukoilen sinua: tule silti luokseni Vapahtajana, syntien anteeksiantajana, lohduttajana. Tahdon seurata sinua, Jumalan Karitsa, minne ikinä minut vietkin, ja rakastaa sinua yli kaiken, ja lähimmäistäni niin kuin itseäni. Ole ylistetty, Herra Jeesus Kristus! Aamen.”

Mikäli valtiovalta hyvistä syistä antaa ennen pääsiäistä uusia rajoituksia esimerkiksi kieltämällä yli 2 hengen tilaisuudet, tätä ohjetta pitää sitten soveltaa entistä pienemmän toimittajien joukon valitsemiseksi.

Siinäkin tapauksessa Jumala löytää keinot tulla luoksemme. Ja me keinot, jolla kiitämme häntä ja vahvistamme yhteyttä toinen toiseemme.

 

Yksityinen ehtoollinen

Jos joku on kuolemanvaarassa tai muuten hätätilanteessa ja hän haluaa ehtoollista, seurakunnasta se pyydettäessä toimitetaan. Tarvittaessa konsultoidaan terveysviranomaisia siitä, kuinka tällainen ehtoollinen voidaan toimittaa siten, ettei papin eikä seurakuntalaisen terveys vaarannu. Seurakunnasta on kuitenkin kaikissa tilanteissa onnistuttava toimittamaan ehtoollinen kuolemanvaarassa olevalle.

 

Diakoninen auttaminen ja ruoanjakelun toteutus

Kirkon keskusteluavusta, vapaaehtoistoiminnasta, taloudellisesta ja aineellisesta avustamisesta sekä vastaanottotoiminnan käytännöistä, valmiuslain vaikutuksista seurakunnissa työskenteleville terveydenhuollon ammattihenkilöille, digitaalisuudesta diakoniassa, harjoitteluista ja kotikäynneistä poikkeusolojen aikana on laadittu ohjeet.

Löydät ne Sakastista: https://sakasti.fi/kriisit-ja-varautuminen/nain-varaudut/koronavirus/

Ruoanjakelun toteuttamisessa on käytettävä paikallista harkintaa sekä löydettävä keinoja sen toteuttamiseen esimerkiksi jakamalla ruokakasseja ulko-ovien taakse tai ilmoittamalla paikan, mistä ruokakassin voi noutaa.

Tässäkin asiassa on syytä tehdä yhteistyötä kaupungin ja kunnan kanssa, pohtia kuinka yhdessä kirkko voi tukea alueen ihmisiä ja myös työtä tekeviä viranomaisia.

 

Kesän rippikoulut

Lähtökohtaisesti kesän intensiivijaksot pyritään toteuttamaan suunnitellusti. Mikäli tulevat viikot ja hallituksen linjaukset vaativat toisenlaisia toimenpiteitä, niihin reagoidaan nopeasti. On helpompaa perua kesän intensiivijaksoja lyhyelläkin varoajalla kuin perua niitä nyt ja sitten yrittää käynnistää niitä myöhemmin uudelleen.

Mikäli kesän intensiivijaksoja joudutaan perumaan, mietimme yhdessä hiippakuntien ja kirkkohallituksen kanssa suosituksia/ohjeistuksia ja vaihtoehtoja kesän intensiivijaksojen toteuttamisille.

 

Sijaisuudet

Poikkeustilanteessa on tärkeää, että sijaisjärjestelyt käydään läpi paikallisesti. Työpaikoilla on syytä varautua mahdollisiin koronaviruksen laajamittaisen leviämisen vaikutuksiin työn järjestämisessä ja työvoiman käytössä. Mikäli avainhenkilö sairastuu, on olennaista, että salasanat, avaimet jne. ovat tarvittavien henkilöiden käytössä. Toiminnan jatkuvuus tulee turvata kaikissa oloissa.

Jokaisella henkilöllä tulee olla järjestyksessä useampi sijainen, siten, että toiminta ei katkea missään olosuhteissa. Sijaisjärjestelyihin on hyvä varautua rovastikuntatasolla. Siitä vastaa lääninrovasti yhdessä alueen kirkkoherrojen kanssa.

70 vuotta täyttäneet papit kuuluvat riskiryhmään. Tästä syystä heidän ei tule toimittaa kirkollisia toimituksia.

 

Työkuvien muutokset

Työnantaja voi työnjohto- ja valvontaoikeutensa perusteella määrätä paikasta, jossa työ- ja virkatehtävät suoritetaan, ellei työsopimuksessa ole rajoitettu tätä työnantajan oikeutta. Työnantaja voi myös yksipuolisesti tehdä töiden asianmukaisen järjestelyn kannalta tarpeellisia muutoksia tehtäviin sekä järjestellä työtehtäviä ja työaikoja siten, että työt tulevat tehdyksi myös muuttuneissa olosuhteissa.

Muuttuneessa tilanteessa on tarpeen arvioida, mihin poikkeusoloissa seurakuntien työntekijöitä erityisestä tarvitaan.

Lomauttamisen tulee tässä kriisitilanteessa olla seurakunnissa äärimmäinen vaihtoehto. Näin kannamme myös kokonaisyhteiskunnassa vastuuta kriisin seurauksista. Sen toisena puolena työntekijöillä pitää olla erittäin joustava asenne kaikkeen mahdolliseen kirkkoherran tai esimiehen osoittamaan työhön ammattinimikkeistä ja työnkuvista huolimatta.

Tarkempia tietoja työmarkkinalaitoksen sivuilta: https://evl.fi/kirkontyomarkkinalaitos/tyonantajan-tyokaluja/ohjeita-tyonantajalle/koronavirus

 

Seurakunnan ja yhtymän hallinto

Sähköinen kokous

Sähköinen kokous on toteutettavissa esimerkiksi Teams- tai Skype-kokouksena tai muulla vastaavalla työkalulla, jolla pystytään teknisesti toimimaan siten, että määräyksen edellyttämä yhdenvertainen näkö- ja ääniyhteys on mahdollinen. Seurakunnan velvollisuutena on mahdollisuuksien mukaan varmistaa, että kokoustekniikka toimii. Lisäksi tulee huolehtia välineiden tietoturvasta ja tietosuojasta, vaikka harvemmin käsitellään arkaluonteisia tai salassa pidettäviä tietoja.

Läsnä oleviksi eli saapuvilla oleviksi voidaan todeta paikalla olevien lisäksi vain ne henkilöt, jotka osallistuvat Teams- tai Skype-kokoukseen tai muulla vastaavalla työkalulla toteutettuun kokoukseen. Siten sähköpostikokoukset eivät ole mahdollisia. Yhdenvertainen näkö- ja ääniyhteys on tarpeellista lähinnä kokoustyöskentelyn vaatiman vuorovaikutuksen vuoksi. Käytännössä tekniikka ei mahdollista sitä, että mahdollisesti usean kymmenen jäsenen yhtäaikainen näkyminen näyttöruudulla olisi mahdollista. Kulloinkin puheenvuorossa olevan henkilön tulee kuitenkin näkyä yhdenvertaisesti kaikille.  Jos osa kokoukseen osallistujia on kokouspaikalla, heidän on oltava myös yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä muihin osallistujiin nähden esimerkiksi kameran ja kaiutinmikrofonin avulla.

Sekä julkinen että yleisöltä suljettu kokous voidaan pitää sähköisenä. Jos toimielimen kokous – kuten valtuuston kokoukset yleensä – on julkinen, tulee sen seuraamiseen varata mahdollisuus. Tällainen mahdollisuus on esimerkiksi siten, että yleisölle varataan tila, jossa olevalla näytöllä on sama näkymä kuin kokoukseen osallistuvilla. Sähköinen kokousnäkymä voidaan myös yhdistää avoimeen tietoverkkoon, jossa se voi olla katsottavissa esimerkiksi seurakunnan verkkosivuilta löytyvän linkin kautta.

Kokousta johdettaessa tärkeää on huolehtia siitä, että myös sähköisessä kokousmenettelyssä yleiset kokous- ja päätöksentekomenettelyä koskevat säännökset ja määräykset toteutuvat. Päätöksentekomenettely on sama kuin varsinaisessa kokouksessa. Erona on vain se, että osallistujat eivät ole fyysisesti läsnä kokouspaikalla.  Äänestys on mahdollista toteuttaa myös sähköisessä kokouksessa esimerkiksi nimenhuutoäänestyksenä. Sen sijaan, jos vaali vaaditaan järjestettäväksi suljetuin lipuin, on vaali siirrettävä seuraavaan mahdolliseen kokoukseen, johon jäsenet voivat kokoontua.

Toimielimen jäsenillä tulee olla mahdollisuus tosiasiallisesti osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon. Jos näin ei ole, voi syntyä laillisuusongelmia. Koska tietoverkot ovat luultavasti ajoittain kuormittuneet, häiriöihin yhteyksissä kannattaa varautua. Jos yhteydet ovat kovin huonot ja osallistujia putoaa pois verkosta, kokous tulee keskeyttää ja kokousta voidaan jatkaa, kun kaikki ovat taas mukana. Jos yhteyttä ei saada palautettua, voidaan kokousta jatkaa sillä edellytyksellä, että kyseisen jäsenen kanssa sopien todetaan hänen poistuneen kokouksesta. Tällöin tulee kuitenkin varmistua, että kokous on edelleen päätösvaltainen.

Riskiryhmät ja karanteenissa olevat

Seurakuntien ja kirkon luottamushenkilöt rinnastetaan kunnan luottamushenkilöihin joten 70 vuoden ikää ja 10 hengen kokoontumisrajoitusta koskevat rajoitukset eivät koske seurakuntien ja yhtymien lakisääteisten toimielinten kokouksia (seurakuntaneuvostot, (yhteiset) kirkkoneuvostot, (yhteiset) kirkkovaltuustot ja mahdolliset johtokunnat ja neuvostojen jaostot).

Valtiovallan asettamiin rajoituksiin tulee kuitenkin suhtautua vakavasti. Riskiryhmiin kuuluvien tulee osallistua kokouksiin ensisijaisesti sähköisesti.

Karanteenissa olevat eivät voi poistua kotoaan eivätkä siksi myöskään voi saapua paikan päälle seurakuntien ja seurakuntayhtymien kokouksiin.

Päätösvallan siirto (yhteisille) kirkkoneuvostoille, kiireelliset ja lykättävissä olevat asiat

Kirkkohallitus on 24.3.2020 antanut väliaikaisen määräyksen hallinnon järjestämisestä. Sen nojalla (yhteisen) kirkkovaltuuston päätösvaltaa voidaan siirtää (yhteiselle) kirkkoneuvostolle, jos päätösvaltaista (yhteisen) kirkkovaltuuston kokousta ei saada koolle esim. siksi, että jäsenissä on riskiryhmiin kuuluvia tai heidän liikkumistaan on muutoin rajoitettu.

Päätösvaltaa voidaan siirtää vain, jos sille on painavat syyt ja asia edellyttää välitöntä päätöksentekoa. Ensisijaisesti tulee pohtia, mitkä asiat tarvitsevat välttämättä toimielimen koolle kutsumista ja onko mahdollista siirtää päätöksentekoa myöhempään ajankohtaan. (Yhteisen) kirkkoneuvoston on saatettava tekemänsä päätökset (yhteisen) kirkkovaltuuston päätettäväksi mahdollisimman pian, kun valtuusto pystyy jälleen kokoontumaan.

Esimerkiksi ohje- ja johtosäännöt eivät yleensä ole niin kiireellisiä, että niiden käsittelyä ei voisi siirtää. Kirkkolain kokonaisuudistuksen (kodifiointi) voimaantulo joka tapauksessa lykkääntyy, joten sekään ei estä käsittelyn siirtämistä. Kiinteistön myynti tai luovutus voi olla kiireellinen asia, jos sen lykkäämisellä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Tilinpäätösaikataulu

Tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen aikataulusta voidaan joustaa, jos kokouksia ei poikkeusolojen vuoksi voida pitää. Tilinpäätös pitää käsitellä mahdollisimman pian heti kun päätösvaltaiset toimielimet saadaan koolle.

Valmis tilinpäätös voidaan antaa tilintarkastajalle allekirjoittamattomana. Tilinpäätös allekirjoitetaan heti, kun se on mahdollista.

Tilinpäätös tulee hyväksyä viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Tilinpäätöksen hyväksymistä ei pidetä niin painavana syynä, että asia voitaisiin kirkkohallituksen väliaikaisen määräyksen nojalla käsitellä (yhteisen) kirkkovaltuuston sijasta (yhteisessä) kirkkoneuvostossa.

 

Lopuksi

Kristityn tehtävänä on pitää yllä toivon hyvettä. Kaikissa tilanteissa.

Rohkaiskoon meitä kaikkia Jumalan sana:

”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.” (Psalmi 23: 4)

”Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen.” (2. Tim. 1: 7)

 

 

Ohjeet pdf-muodossa löytyvät tästä linkistä: Helsingin hiippakunnan ohje seurakunnille 19.3.2020, päivitetty 24.3.2020

______________

18.3.2020 Piispat: Lähiomaiset voivat osallistua hautaan siunaamiseen

Kirkollisiin toimituksiin annettu kymmenen osallistujan enimmäismäärä on herättänyt paljon kysymyksiä. Erityisesti se on noussut esiin hautaan siunaamisten osalta. Tämä on ymmärrettävää, koska läheisen kuolema ja hautaan siunaaminen koskettavat surevia syvästi.

Osallistujarajoituksesta syntyi hämmennystä pitkälti siitä syystä, että valtion viranomaiset tulkitsivat kymmenen osallistujan rajaa 17.3. keskenään jossain määrin eri tavoin. Epäselvyyttä oli siitä, sovelletaanko kirkollisiin toimituksiin tartuntatautilakia vai kokoontumislakia ja mitä tästä poikkeusoloissa seuraa.

Asiaa on piispojen pyynnöstä käsitelty ministeriöiden kesken. Vallitsevaksi käsitykseksi on muodostunut, että kirkolla on asiassa mahdollisuus tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, kunhan peruslinja pienestä tilaisuudesta säilyy.

Tällä perusteella piispat tarkentavat 16.3. seurakunnille antamaansa ohjetta. Hautaan siunaamisissa voivat pastoraalisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka tämä ylittäisikin annetun 10 henkilön rajan. Muilta osin piispojen aiempi linjaus jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista on edelleen voimassa.

Yleislinjana on edelleen enintään 10 hengen tilaisuus

Yleisenä rajana pysyy edelleen rajoitus kymmeneen osanottajaan. Tämän peruste on vakava tartuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville. Piispat toivovat kaikkien ymmärrystä tälle tosiasialle.

Jos hautaan siunaamisesta muodostuu lähiomaisten siihen osallistuessa yli 10 hengen tilaisuus, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä välttämään tartuntariskiä esimerkiksi niin, että osallistujat ovat siunauskappelissa tai haudalla riittävän etäällä toisistaan. Luonnollisesti on selvää, ettei vähänkään hengitystieoireita saaneen henkilön tule osallistua siunaustilaisuuteen.

Muiden kirkollisten toimitusten osalta kukin piispa antaa hiippakunnassaan tarvittaessa yksittäistapauksissa ohjeita tässä kerrotun peruslinjan mukaisesti.

 

_____________

16.3.2020 Piispat: Jumalanpalvelukset jatkuvat, mutta ne toimitetaan ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa

Ihmisten huoli koronaviruksen leviämisestä kasvaa päivä päivältä. Kirkon tehtävä tässä tilanteessa on olla ihmisten rinnalla ja välittää uskon ja toivon sanomaa. Vaikeinakin aikoina, ja ennen kaikkea silloin, kirkko jatkaa rukousta kansan ja koko maailman puolesta. Käytännön toimintaa sopeutetaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon hengellisen elämän sydän. Kirkkolain 4. luvun 1 §:n mukaan ne kuuluvat seurakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Tässä tartuntatautitilanteessa ja valtioneuvoston 16.3. päättämien uusien rajoitusten pohjalta on selvää, että säännöksiä on nyt sovellettava ajatellen erityisesti kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Piispat ovat yhdessä sopineet, että jumalanpalvelukset pidetään sanajumalanpalveluksina jokaisessa seurakunnassa siten, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat. Jumalanpalvelukset striimataan ja lähetetään internetissä kussakin seurakunnassa käytettävissä olevin keinoin. Jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu etäyhteyksin niihin osallistuvista.

Piispat suosittelevat, että jokaisen seurakunnan pääkirkko on auki edellä mainitun jumalanpalveluksen jälkeen hiljentymistä ja yksityistä rukousta varten. Paikalla on pappi tai muu seurakunnan työntekijä keskustelua ja sielunhoitoa varten. Kyseessä ei ole yleisötilaisuus, mutta kirkko on auki. Hiljentymisen ja rukouksen mahdollistaminen kirkkotilassa on piispojen mukaan kansakunnan kriisinkestävyyden kannalta tärkeä asia.

Kirkolliset toimitukset hoidetaan poikkeusjärjestelyin. Yhdessä perheiden ja omaisten kanssa sopien kirkollisissa toimituksissa voi olla paikalla enintään 10 ihmistä. Haudalla tapahtuvaa siunaamista myös suositaan. Kun hautaansiunaamistilaisuudetkin ovat nyt näin pieniä, voidaan harkita myös sitä, että muistotilaisuus järjestetään suurempana tilaisuutena myöhemmin koronatilanteen rauhoituttua. Haudalla tapahtuvaa siunaamista myös suositaan.

Muu seurakuntien normaali viikkotoiminta keskeytetään toistaiseksi, mutta siirretään verkossa tapahtuvaksi aina kuin se on mahdollista.

Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa on tärkeää, että seurakunnat välittävät toivon ja luottamuksen sanomaa. Monet ovat huolissaan ja kaipaavat sielunhoitoa, kuunteluapua ja lohtua. Piispat rohkaisevat seurakuntien työntekijöitä käyttämään kaikkia etäyhteydet mahdollistavia työtapoja tässä työssä.

Piispat kehottavat nyt seurakuntia ja kristittyjä rukoilemaan erityisesti sairaiden ja sairastumista pelkäävien puolesta. Kirkossa muistetaan esirukouksessa erityisesti terveydenhoitohenkilökuntaa ja muita kriisin keskellä vastuuta kantavia. Kirkon pysyvänä rukousaiheena on myös tasavallan presidentti, eduskunta ja maan hallitus sekä muut päättäjät. Kirkon esirukous ei kuitenkaan tunnusta rajoja, vaan sulkee sisäänsä kaikki maat ja kansat tämän ajankohtaisen globaalin koronatilanteen keskellä.

Kirkkoa tarvitaan nyt. Vaikka joudumme sulkemaan tiloja ja toimintoja, silmien, korvien ja sydänten on oltava sitäkin enemmän auki. Tasavallan presidentin kehotuksen mukaisesti meidän on syytä lisätä henkistä läheisyyttä, vaikka fyysistä etäisyyttä joudutaankin kasvattamaan.

Rohkaiskoon meitä kaikkia Jumalan sana:

”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.” (Psalmi 23: 4)

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat:

Tapio Luoma, arkkipiispa
Simo Peura, Lapuan piispa
Matti Repo, Tampereen piispa
Seppo Häkkinen, Mikkelin piispa
Kaarlo Kalliala, Turun arkkihiippakunnan piispa
Jari Jolkkonen, Kuopion piispa
Teemu Laajasalo, Helsingin piispa
Jukka Keskitalo, Oulun piispa
Kaisamari Hintikka, Espoon piispa
Bo-Göran Åstrand, Porvoon piispa

 

 

 

Aiempi ohjeistus:

Suomen evankelisluterilaisen kirkon ohjeistukset koronairustilanteesta

Ohjeita jumalanpalvelusten striimaamiseen

Vinkkejä seurakuntien työntekijöiden etäläsnäoloon

Helsingin hiippakunnan ohjeet seurakunnille 12.3.2020

Lue laajempi 12.3. annettu ohjeistus koronavirustilanteesta TÄSTÄ.

Lue 13.3. julkaistu tiedote ”Seurakunnat ovat auki myös koronavirusepidemian aikana Helsingin hiippakunnassa” oheisen linkin kautta.