Piispa Laajasalon puhe kirkolliskokouksessa 13.8.2020

Piispa Laajasalon puhe kirkolliskokouksessa 13.8.2020

Piispa Teemu Laajasalon puhe kirkolliskokouksen täysistunnossa 13.8.2020

Olen kannattanut koko pappisurani julkisesti kaikkien oikeutta kirkolliseen vihkimiseen. Mutta olen myös viimeisien vuosien aikana nimenomaisesti puhunut sen puolesta, että tämä on ratkaistava yhdessä. Olen sanonut seurakuntien tilaratkaisujen osalta ja pappien vihkimisten osalta, että nyt on syytä odottaa yhteistä päätöstä. Miksi siis nyt toimin näin?

En voi päätökselläni esiintyä suurena vapaustaistelijana monin tavoin vuosikymmenten varrella syrjittyjen ja sorrettujen seksuaalivähemmistöjen puolesta. En halua olla osoittamassa enemmistön laupeutta yläviistosta tai armopaloja vähemmistölle. Se ei enää riitä.

Minun ratkaisuni perusta on jokaisen ihmisen arvossa, kirkon ykseydessä ja sielun huolessa. Siinä, että ihmiset voisivat jatkossakin etsiä ja löytää pelastavan Kristuksen ja taivaan tien luterilaisesta kotiseurakunnastaan. Siinä, että mahdottomassa tilanteessa yritetään kuitenkin löytää mahdollisuus ykseyden vaalimiseen. Siinä, että kaikille on tilaa. Siinä, että niille, joilla ei ole tilaa, tehdään sitä lisää. Tämä koskee sekä uudistusmielisiä että perinteistä herätysliikeväkeä.

***

Arvoisat edustajat, tämä keskustelu ei tule loppumaan siihen, että jonkun argumentti voittaa. Tämä ei tule loppumaan siihen, että joku vaihtaa mielipidettään, koska asia perustellaan niin taitavasti. Tämä ei tule loppumaan siihen, että saavutamme yksimielisyyden.

***

Avioliittokysymyksestä on tullut kirkkosuhdekysymys. Ihmiset arvioivat suhteensa kirkkoon tämän yhden kysymyksen kautta. Ihmiset arvioivat, haluavatko tai voivatko he olla kirkon jäseniä tämän kysymyksen valossa. Tämä on fakta, haluamme sitä tai emme.

***

Mekin voimme ratkaista tällä perusteella kirkkosuhteemme. Voimme joko sanoa, että tämä avioliittoasia on Jumalan erityisessä ilmoituksessa kerrottu ja me emme voi Jumalan ilmoitusta muuttaa. Tai vastaavasti voimme sanoa, että tämä on yksiselitteisesti yhdenvertaisuuskysymys, jonka vuoksi myös ihmisillä pitää olla täysin samat oikeudet eikä melkein samat oikeudet. Me voimme siis sanoa, että mikä tahansa kompromissi tässä asiassa on joko jumalaton tai moraaliton.

***

Arvoisat edustajat,

meillä on tasan kaksi vaihtoehtoa. Joko kirkko hajoaa tai sitten kirkko ei hajoa. Jos itse kukin pidämme omasta linjasta täysin kiinni, valitsemme näistä kirkon hajoamisen tien.

Siksi kysymys kuuluukin, mihin me pystymme mielipiteistämme huolimatta? Kristus tulee ihmistä vastaan kokonaan. Mutta meidän ihmisten on tultava toisiamme vastaan vain puolitiehen.

Piispojen mukaan erimielisyyden sietäminen on ainoa ratkaisumahdollisuus.

Olkoon erimielisyys paitsi päämäärä myös matka – siis tavoite sinällään, mutta myös keino sen tavoitteen saavuttamiseksi.

Tämä matka Helsingissä on alkanut.

Jokaisen ihmisen yhdenvertaisuuden vuoksi ja kirkon ykseyden vuoksi.

2020-08-13T19:53:06+00:00elokuu 13th, 2020|Piispan saarnat|