Kirkolliskokous pyysi toukokuussa 2018 piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua ja selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Piispainkokous on kokouksessaan 6.8.2020 hyväksynyt vastauksensa, joka toimitetaan ensi viikolla kokoontuvalle kirkolliskokoukselle tiedoksi.
Piispa Laajasalon mukaan työskentely on ollut erittäin hyvää, kirkkoa rakentavaa ja erimielisiä kunnioittavaa: ”Samalla on myös käynyt selväksi, että eri puolilla Suomea tilanteet ja niihin liittyvät kysymykset ovat erilaisia.”
Vastauksessaan piispat hahmottelevat erilaisia vihkimiskäytäntömalleja. Parhaimmasta ratkaisusta on piispainkokouksessa erilaisia näkemyksiä. Piispa Laajasalon mukaan avioliittokeskustelun ratkaisu on erilaisten käsitysten hyväksymisessä. Myös piispainkokous toteaa vastauksessaan: ”Jos siis halutaan turvata ykseys, vaihtoehtoja avioliittonäkemyksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi on vain yksi: erimielisyyden hyväksyminen.”
Piispa Laajasalo jatkaa: ”Avioliittokysymys voi todella hajottaa kirkkoa. Olen iloinen siitä, että ykseyden vaalimisen vuoksi piispojen enemmistö näyttää olevan valmis omasta ensisijaisesta kannastaan huolimatta hyväksymään tarvittaessa mallin numero 3, eli sovintomallin, jossa kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti, mutta antaa mahdollisuuden kirkolliseen vihkimiseen myös samaa sukupuolta oleville pareille. Tällainen malli eräänlaisena keskitien sovintoratkaisuna turvaa koko kirkon ykseyden erimielisyyden keskellä.”
Juridisen tilanteen epäselvyyden vuoksi kaikkien parien vihkimisen mahdollistavan sovintomallin mukainen toiminta on jo ollut tosiasiallinen tilanne Helsingin hiippakunnassa. Yksittäiset seurakunnat ovat tehneet samaa sukupuolta olevien parien vihkimisten tai hääjuhlien tilojenkäyttöpäätöksiä ja tuomioistuimien keskenään erilaisten linjojen jälkeen tuomiokapituli on tehnyt päätöksen olla antamatta seuraamuksia samaa sukupuolta olevia pareja vihkineille papeille.
Piispa Laajasalo haluaa nyt tunnustaa tämän käytännön: ”Näen – ja toivon, että myös kirkolliskokous lähivuosina näkee – että tämä sovinnon tai sovitetun erilaisuuden malli on lopulta se, joka tulee ratkaisemaan avioliittokysymyksen. Helsingin hiippakunnassa on jo toimittu ja voidaan myös jatkossa toimia tämän piispojenkin vastauksessa hahmotellun mallin mukaisesti. Ennen kirkolliskokouksen asiasta tekemää koko kirkkoa koskevaa päätöstä parin vihkivän tai siunaavan Helsingin hiippakunnan papin tehtäväksi jää pastoraalisesti soveltaa voimassa olevaa kirkkokäsikirjaa siten, että kaava soveltuu myös samaa sukupuolta oleville puolisoille.”
Kirkon avioliittokeskustelu on pitkä ja monivaiheinen. Piispa Laajasalo pitää kuitenkin kehityssuuntaa hyvänä:
”Olen julkisesti kannattanut kohta 25 vuotta kaikkien parien kirkkovihkimistä. Katson, että seksuaalisuus on Jumalan lahja ja homoseksuaalisuus on osa sitä lahjaa. Homoseksuaalisuus ei ole synti, sairaus tai häpeä, homojen syrjiminen sen sijaan on. Yhteiskunnan ja kirkon historia on tässä asiassa synkkä. Toivon, että lähivuosina voimme tehdä koko kirkkoa koskevan päätöksen asiassa. Epäselvässä väliajan tilanteessa Helsingin hiippakunnassa voidaan toimia sovintomallin hengessä. Tämä viesti on syytä kertoa myös niille seurakuntalaisille, jotka toivovat pappia juhlahetkeensä.”
Piispan mukaan ykseys edellyttää kunnioitusta, rakkautta ja pitkämielisyyttä sekä avioliittokäytäntöjen muutosta haluavilta että niitä muutoksia vastustavilta. ”Ei ole sattumaa, että keskustelu on kestänyt vuosikymmeniä. Asia on teologisesti merkittävä, eikä monimuotoisten kysymysten vaikeutta pidä väheksyä. Avioliittokysymys ei kuitenkaan ole sellainen asia, johon kirkon saa antaa hajota. Ykseys käy todeksi, kun erilaiset käytännöt saavat toteutua rinnakkain. Kirkkopoliittiset voimasuhteet voivat vaihdella ja kirkon opetus voi muuttua.”
Piispa Laajasalo kehottaa keskittymään siihen, mikä kristittyjä yhdistää: ”Muuttuvissa tilanteissa meidän on syytä löytää tilaa ja toimintavapauksia vähemmistöön jääville, riippumatta siitä, onko vähemmistössä konservatiivit vai liberaalit. Kristittyjen keskinäinen rakkaus ja luottamus ei nojaa omiin voimiin vaan siihen, että Herra Jeesus Kristus itse pitää kirkostaan huolen, lahjoittaa meille vieraan vanhurskauden ja ylimpänä Paimenena johtaa meitä oikeaan suuntaan, ensin maan päällä ja kerran taivaaseen. Kristittyjä yhdistävät asiat ovat paljon suurempia kuin ne asiat, jotka meitä erottavat.”
Lisätietoja:
Piispan erityisavustaja Satu Huttunen, p. 040 551 5851, satu.huttunen(a)evl.fi
Piispainkokouksen vastaus kirkolliskokouksen pyyntöön 6.8.2020.