UUSI ALKU

UUSI ALKU

Piispa Teemu Laajasalon adventtitervehdys 2017

Jeesus lähti toisten edellä nousemaan Jerusalemiin vievää tietä. Kun hän oli tulossa Öljymäeksi kutsutulle vuorelle ja oli jo lähellä Betfagea ja Betaniaa, hän lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Kun tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te otatte sen, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä.”
    Miehet lähtivät ja havaitsivat kaiken olevan niin kuin Jeesus oli heille sanonut. Kun he olivat irrottamassa varsaa, sen omistajat kysyivät: ”Miksi te viette varsan?” He vastasivat: ”Herra tarvitsee sitä.” He toivat varsan Jeesukselle, heittivät vaatteitaan sen selkään ja auttoivat Jeesuksen ratsaille. Kun hän sitten ratsasti, opetuslapset levittivät vaatteitaan tielle.
Jeesuksen lähestyessä sitä paikkaa, mistä tie laskeutuu Öljymäen rinnettä alas, koko opetuslasten joukko alkoi riemuissaan suureen ääneen ylistää Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka he olivat nähneet. He huusivat:
      – Siunattu hän, kuningas,
      joka tulee Herran nimessä!
      Taivaassa rauha,
      kunnia korkeuksissa!
    Muutamat fariseukset sanoivat väkijoukon keskeltä Jeesukselle: ”Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!” Mutta Jeesus vastasi: ”Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.”

Luuk. 19: 28-40

 

”Joulukuussa on helppoa puhua Jeesuksesta, tammikuussa se jo tuntuu käännytykseltä.” Näin minua opetti aikoinaan muuan emerituskirkkoherra. Tänään on alkanut joulun odotus, ihmisten sydämet ovat auki sanomalle.

Ensimmäisen adventin evankeliumissa on väkevä loppulause. ”Jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.”

1. Kirkon kivet huutavat

Hiippakunnan jokainen kirkko on maamerkki. Yksi on tunnetumpi, toinen on vähemmän tunnettu. Jokainen kirkko on myös taivaanmerkki. Muistutus taivaasta tavallisten talojen joukossa. Vaikka kukaan ei sanoisi mitään, kirkko puhuu. Kivet huutavat.

Usein sanotaan, että rukous tarttuu seinään. Hiippakunnan kirkkojen seinät kertovat meille hyvästä Jumalasta, joka haluaa lohduttaa, luoda turvaa, antaa anteeksi ja viedä taivaaseen. Meillä on oikeus iloita näistä kivistä.

2. Vaiti ei saa olla

Maailma yrittää hiljentää iloa ja opetuslasten ylistystä. Kyllähän meitäkin yritetään mykistää. Tämän hiippakunnan kaduilla on monia mykistäjiä, jotka haastavat olemaan hiljaa. Tai mykistäjiä, jotka toivovat, että puhuisimme jotain muuta, jotain, joka ei ole kirkon asia.

Evankeliumia on vaikea kuulla. Paljon helpompi on kuulla kauniisti paketoitua lakia. Kyllähän me tiedämme, millainen on hyvä ihminen. Kun meitä käsketään julistamaan ja varomaan mykkyyttä, meitä kutsutaan puhumaan sellaisesta armahduksesta, joka tuntuu vaikealta. Siitä, että ne jotka ovat pahoja, saavat anteeksi. Turvaudu Jeesukseen ja saat syntisi anteeksi. Luota Jumalaan ja pääset taivaaseen.

3. He

Jeesus saapuu sekalaisen seurakunnan keskelle. Jeesus ei puhu yksikössä. Jeesus tulee henkilökohtaisesti, on ainutlaatuisessa suhteessa juuri Sinuun, mutta Jeesus ei ole kenenkään yksityisomaisuutta vaan kuuluu kaikille.

Meidän ei tarvitse olla samanmielinen porukka, mutta meillä pitää olla sama tahto. Rakkaudellinen hyvä tahto toisiimme ja Jumalaan.

Millä tavalla Sinä voisit tämän adventin aikana osoittaa armeliaisuutta eri tavoin murtuneita ja kurjia kohtaan? Millä tavalla Sinä voisit tämän adventin aikana olla rakentamassa Kristuksen kirkkoa ja työyhteisöä, jossa on hyvä tahto toinen toisia kohtaan?

Toivotan Sinulle, läheisillesi ja koko hiippakunnalle iloista alkanutta adventtia sekä voimia ja varjelusta joulun odotukseen työssä ja kotona.

2018-11-28T11:20:13+00:00joulukuu 1st, 2017|Piispan saarnat|