Hyvät juhlavieraat, rakkaat kristityt
Tässä tilanteessa ja tässä tilassa on hyvä olla! Arvostan suuresti, että kutsuitte minut mukaan tähän yhteiseen juhlaanne – tai saanen sanoa yhteiseen juhlaamme. Jokainen rukouksen ja oppimisen paikka on siunaus ja lahja koko hiippakunnallemme, ja myös tälle kaupungille, niin uskon.
On hyvä olla siunaamassa tiloja, jotka näyttävät yhdessä ponnistelemisen tulokset. Remontti on vaatinut paljon työtä, putkiremontin ja pintaremontin monimutkaisuuksiin perehtymistä ja tietysti rahaa ja rukousta. Yhdessä tekeminen on tuonut tähän juhlapäivään jotakin kirkon omimmasta olemuksesta: teemme tiloja, jotta Jumalan hyvyys voisi koota meitä yhteen ja lähettää meidät sitten arkeemme toteuttamaan tätä hyvyyttä sanoin, teoin ja asentein.
On hyvä olla siunaamassa tiloja yhteistä oppimista varten. Tänne kokoonnutaan yhdessä oppimaan Raamatusta. Kokoonnutaan syventämään suhdetta kaikkien kristittyjen yhteiseen Pyhään Kirjaan; Kirjaan, joka kertoo meille siitä, miten meidän tulisi kohdella toisiamme ja ennen kaikkea siitä, miten Luojamme kohtaa luotunsa, miten Kristuksen pelastustyö vapauttaa ja mihin iloon ja luovuuteen Pyhä Henki meitä kutsuu.
Raamattuun syventyminen on syventymistä vuoropuheluun Jumalan kanssa. On hyvä olla yhdessä pyytämässä siunausta Jumalalta, joka on Sana ja keskellämme vaikuttava vuoropuhelun Jumala.
Mutta kuten kokemuksemme kertovat, yhdessä tekeminen, yhteen kokoontuminen ei aina ole aina helppoa, ei itsestäänselvyys eikä yksinkertaista. Siksikin Raamatun ääreen on hyvä palata.
Efesolaiskirjeestä (4:29-32) kuulemme sen ajan erimielisille kristityille annetun ohjeen: ”Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää ja hyödyllistä ja kuulijoille iloksi. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.”
Me ihmiset olemme erilaisia, meillä on erilaisia näkemyksiä, mielipiteitä, suunnitelmia.
Kannamme itsessämme unelmia ja haavoja, pettymyksiä ja iloja. Siksi, juuri siksi, yhdessä tekemiseen ja erilaisten ihmisten yhteyteen tarvitaan hyvän näkemistä. Sen näkemistä, että eroistamme huolimatta meillä on yhteinen pyrkimys hyvään. Me tarvitsemme hyvän näkemistä erilaisissa mielipiteissä, näkemyksissä ja suunnitelmissa. Meissä kaikissa kuitenkin kätkettyinä Jumalan kuva ja Jumalan tervetulotoivotus. Siksi on etuoikeus pyytää siunausta Helsingin Raamattukoulun tiloille. Sana siunaus nimittäin juontaa juurensa latinan sanasta benedicere. Puhua hyvää! Se tuntuu erityisen sopivalta juuri tähän tilaan ja tilanteeseen.
Toivon ja luotan siihen, että täällä on monenlaista hyvän puhumisen kulttuuria:
– luottamus toisiimme, erilaisten elämänvaiheiden ja elämänkohtaloiden hyväksyminen omassa ja toistemme elämässä,
– kunnioitus toinen toistamme kohtaan, kaikki tämä tekee tilaa hyvän mahdollisuudelle: hyvyys tarvitsee tilaa voidakseen hyvin!
Siunaus tuokoon sitä hyvyyden tilaa tänne Helsingin Raamattukouluun, sen jokaiseen opetusryhmään ja kaikkiin yhteisiin kokoontumisiin ja kaikkiin uusiin kohtaamisiin, mille tämä Helsingin Raamattukoulu tuo puitteet.
Hyvän puhuminen on myös sen ymmärtämistä, että muistaa sen hyvän, minkä keskellä elää. Kaikista säröistä, kolhuista ja varjoista huolimatta. Tai ehkä juuri siksi muistaa riippua hyvässä kiinni. Ja kertoa siitä kaverillekin. Masentavien uutisten maailmassa ja uhkakuvien viidakoissa meillä on Hyviä Uutisia kerrottavana. Hyvillä sanoilla, niillä pienillä ja karheillakin, on tapana lisätä hyvyyttä. Perusviestimme on: Jumala ei käy yt-neuvotteluja; kutsu on voimassa ja elämämme mittainen.
Siunaus jättää näihin tiloihin kaipuun hyviin sanoihin, sellaisiin sanoihin, jotka täällä asuvat tai täällä kohtaavat voivat itse sanoa ja toisiltaan kuulla. Ja vain me, juuri me, voimme niitä sanoja toisillemme sanoa. Hyvän puhuminen, siunaus, tarjoaa meille myös näkymän perusluottamukseen: Jumala puhuu ja ajattelee meistä hyvää. Hän on luonut jokaisen meistä ja tottahan Hän luoduistaan välittää. Katselee hellästi, nytkin teitä remontoidun Raamattukoulun tilojen mahdollistajia ja käyttäjiä.
Kirkkomme perinteen mukaan siunaan tämän Helsingin Raamattukoulun tilat Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Olkoon Helsingin Raamattukoulu paikka oppimiselle ja kokoontumiselle, hiljentymiselle ja Pyhän edessä viipyilylle, paikka, jossa jokainen löytää tilansa ja oman kutsumuksensa, paikka, jossa luottamus ja hyvyys saavat mahdollisuuden, ja jossa me muistamme, että me kaikki tarvitsemme toisiamme jaksaaksemme eteenpäin.
Jumalan sanan mukaan (1 Aik. 17:27) ”sen minkä Jumala siunaa, on aina oleva siunattu”.
Tässä luottamuksessa me kaikki – kukin omassa elämässään kaikkinensa – voi ja saa jatkaa eteenpäin levollisena, rohkeana, ovia avaten, hyvässä pysyen, yhdessä tehden. Siunaus on tilan tekemistä hyvyydelle, mahdollisuuden antamista hyvyydelle.