Piispa Teemu Laajasalon saarna maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan promootiossa 17.6.2022

Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: ”Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.” Jeesus vastasi hänelle: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.” Nikodemos kysyi: ”Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?”
Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ’Teidän täytyy syntyä uudesti.’ Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.”
”Miten tämä kaikki on mahdollista?” Nikodemos kysyi.
Jeesus vastasi:
”Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä?
Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme siitä mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. Jos te ette usko, kun puhun teille tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista! Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.
Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.”

Joh. 3:1–15 

Arvoisa yliopiston johto, hyvä akateeminen juhlaväki, Ärade festpublik, Distinguished academic audience,

tervetuloa Helsingin tuomiokirkkoon. Astuessamme sisään tähän kirkkoon katse kiinnittyy korkeuteen ja avaruuteen. Tämä kirkko saa kävijän ihastelemaan ja hämmästelemään. Kirkon vaikuttavuutta voi eritellä kertomalla sen syntyhistoriasta, arkkitehti Engelille tyypillisen uusklassisen tyylin merkityksestä tai niistä monista kansakuntamme kannalta käänteentekevistä tapahtumista, joiden keskellä täällä on hiljennytty. Vaikka tuntisimme historian ja tietäisimme rakennustekniset yksityiskohdat tolppien määrästä, katolla olevien apostolipatsaiden korkeudesta tai urkupillien sointitaajuudesta, ei vaikuttavuuden tunne muutu. Kun ihminen astuu tähän kirkkoon, kääntyy katse herkästi korkeuksiin.

Teidän tieteenalanne ja akateeminen työnne on hämmästelymme kohteen erittelyä. Keskellä tätä kauneinta vuodenaikaa suomalaiset suuntaavat maalle ja metsään, järvien rantaan ja luonnonhelmaan. Kun suurin osa suomalaisista kuuntelee metsässä tuulen huminaa, te tiedätte, mikä metsän moninainen merkitys on kansantaloudellemme. Kun suurin osa suomalaisista syö kesäterassilla kaunista ruoka-annosta, te tiedätte, mitä raaka-aineiden saaminen on vaatinut. Kun suurin osa suomalaisista soutelee järvellä ihaillen laineiden liplatusta, te tiedätte, miten vesistö on kehittynyt. Teidän tehtävänne on eritellä, jotta me muut saamme hämmästellä.

Kirkkovuosikalenterissa tämän viikon aiheena on Salattu Jumala. Kirkkokäsikirja opettaa meille tästä viikosta: Tiedon tehtävä on eritellä, uskon tehtävä on hämmästellä. Tiedon tehtävä on eritellä, uskon tehtävä on hämmästellä.

Maatalous-metsätiede on tieteenala, jossa erityisellä tavalla voi tunnistaa erittelyn ja hämmästelyn eron. För de flesta människor är målet för er forskning något som de bara förundrar sig över. Enligt en enkät som Sitra låtit göra och som publicerades i december förra året upplever finländarna att naturen främst ger dem immateriellt välbefinnande. Det materiella välstånd som naturen möjliggör är i Finland så självklart att man inte ens ser det i sin vardag. Tack vare er precisering – tack vare er forskning – kan vi andra fritt förundra oss. Molempia tarvitaan, hämmästelyä ja erittelyä.

***

Täällä korkean kirkkosalin katon alla voi havaita, että myös Jumalan tuntemisen tasoja on kaksi. On erittelyä ja on hämmästelyä.

Ensin on opillinen tunteminen, katekismustaso. Sen tunteminen, miksi lapsia kastetaan tai miksi vietetään ehtoollista. Sen tunteminen, millainen Jumala uskontunnustuksen mukaan on ja mitä Hän on ihmisen hyväksi tehnyt.

Mutta on myös toinen Jumalan tuntemisen taso – sen tunteminen, miltä Jumala tuntuu. Kun laulamme yhdessä muiden kanssa suvivirttä, voimme kokea koskettavuutta ja kohottavuutta, jota emme muuten tunne. Hädän tai pelon hetkellä saatamme laittaa kädet hapuillen ristiin ja pyytää turvaa, vaikka emme aivan tarkasti tiedä, mihin pyyntömme kohdennamme. Kun vain ihme voi meitä auttaa, huomaamme juuri sitä toivovamme. Jumalan läsnäolon voi tuntea ja kokea, vaikka kirkollinen kieli olisi vierasta ja vuosituhansien traditio tuntuisi tuntemattomalta.

God can be known on the level of doctrine and God can be known on the level of emotions. You can dissect and wonder. Both levels of knowing God are needed. Both are equally important. The week of the Trinity Sunday is not only the week of the Hidden Triune God, but also the week of the confession of faith. So we are simultaneously celebrating something that is in hidden and on the other hand something that is an open description to understanding the Divine Mystery.

***

Teidän promootionne teemana on tänä vuonna natura non constristatur. Lause kertoo siitä, kuinka inhimillistäessämme luontoa, saatamme tehdä virhetulkintoja. Voimme eritellä luontoa, voimme hämmästellä luontoa, mutta luonto ja luonnonilmiöiden seuraukset eivät kuitenkaan koskaan ole täysin hallinnassamme. Luonto on välinpitämätön piittaamaton ihmisen ajatuksista.

Päivän evankeliumissa Jeesus puhuu oman aikansa oppineelle, Nikodemukselle. Jeesus sanoo miehelle: ”Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.”

Raamatunkohdassa Jeesus käyttää kielikuvaa tuulesta kuvatessaan Jumalaa. Tiedämme, miten voimme monin eri tavoin tutkia tuulta. Voimme eritellä ja ennustaa. Voimme pohtia, miten luonnonvoimista tuuli olisi hyödynnettävissämme. Samalla tiedostamme, että emme voi hallita tuulta täydellisesti. Vinden blåser vart den vill, och vi kan höra den blåsa, men vi och våra drömmar bestämmer inte varifrån den kommer eller vart den far. Jesus liknar Gud vid vinden, men Gud är större än alla naturfenomen. Vår gudsförståelse är alltså begränsad, hur vi än anstränger oss med preciseringar.

Jumalaa lähestytään usein hämmennyksen ja kysymysten kautta. Jumala on kuitenkin mielikuviamme ja kielikuviamme suurempi. Kun ihminen joutuu elämässään ahtaalle ja hänen omat voimansa eivät riitä, syntyy ymmärrys, että Jumalan on oltava omaa määrittelyämme suurempi. Jumala, joka auttaa meitä hädässä, ei voi olla omatekoinen Jumala. Hän ei voi olla Jumala, joka pystyy vain siihen, minkä me omilla aivoillamme laskemme Hänen mahdollisuudekseen. Jumalan pitää olla Toinen, sellainen Toinen isolla t-kirjaimella kirjoitettuna, joka tuo turvallisuudentunnetta, jota itse emme voi itsellemme antaa. Toinen, joka voi tehdä ihmeitä, vaikka se meidän mielestämme on mahdotonta.

God must be allowed to be independent of our feelings and judgments. The kind of God who can save this world from its sorrows and horrors, even if we think that salvation cannot possibly be possible.

***

Evankeliumissa Jeesus tunnistaa, että ymmärryksemme taivaallisista asioista on heikkoa. Samalla Hän todistaa yhteydestä ihmisen ja Jumalan välillä. Sen yhteyden on tehnyt todeksi Kristus.

Kristinuskon kaikkein rajuin ihme on, että ihmisen ja Jumalan välille voi syntyä suhde. Jumala syntyi ihmiseksi tähän maailmaan.

Salattu Jumala ei olekaan salattu. Hän paljastaa itsensä ihmisen elämän eläneessä Jeesuksessa, jonka kanssa sureva, epäilevä ja ihmettelevä ihminen voi tajuta, että Jumala itse tietää, miltä ihmisen elämä tuntuu.

***

Hyvä yliopistoväki,

tutkimustyössä pitää olla utelias ja nöyrä. Tutkijan pitää kurkottaa korkealle ja selvittää salaisuuksia; hänen pitää rohkeasti kysyä kysymyksiä ja sinnikkäästi vaatia vastauksia. Mutta tutkijan pitää olla myös nöyrä. Hänen pitää ymmärtää omien ajatustensa ja tutkimuskohteensa välinen kuilu – tunnistaa tutkittavan maailman suuruus ja oman ajattelun pienuus. Myös Jumalaa lähestyvän on oltava utelias ja nöyrä. Voimme etsiä Jumalaa ja löytää ihmiskasvoisen Kristuksen – samalla meidän täytyy tunnistaa Jumalan suuruus ja oma pienuus.

Hyvä Jumala siunatkoon teidän työtänne ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi. Hän antakoon teille uteliaisuutta uuden tiedon etsimiseen. Hän antakoon nöyryyttä nähdä oma rajallisuus. Hän antakoon teille voimaa ja viisautta siihen rakennustyöhön, jolla te teette tästä maailmasta paremman meille kaikille.

Gud välsigne er på er stora dag! May God give you joy and courage on this great day!