Eero Huovisen joulukirje 2017
“Tänään on teille… syntynyt Vapahtaja.”
Ensimmäinen nimitys, jonka Jeesus-lapsi saa, on Vapahtaja.
Outo titteli vastasyntyneelle. Olisivatko enkelit valinneet sen, jotta voisivat ilmaista, mikä lapsessa on tärkeintä. Tärkein asia sanotaan ensiksi.
Lapsen saama nimi kertoo sen, mitä ihminen eniten kaipaa ja mitä Jumala eniten haluaa ihmiselle antaa.
***
Kaipaan vapautta ja vapahdusta. Vapautta sairauksista ja kivuista, pahasta ja väärästä, peloista ja ahdistuksista, suruista ja murheista, hankalista ihmisistä ja hankalasta minästä. Kunpa voisin olla vapaa.
Jumala haluaa päästää meidät vapaaksi. Mitkä ovat ne asiat, joista Jumala, Vapahtaja, tahtoo meidät vapauttaa? Vapauttaako Jumala kaikesta?
Isä meidän -rukouksessa pyydämme: ”Päästä meidät pahasta”. Jumalan antama vapaus on vapautta pahan juurista, pahan ytimestä, Pahasta itsestään.
***
Vanhat kristityt ajattelivat, että Jeesus-lapsen syntymä merkitsi Jumalan ratkaisevaa voittoa Pahan vallasta ja voimista. Luther sanoo, että Perkele koko historian ajan pelkäsi kaikkia raskaina olevia naisia, koska ei tiennyt, kuka heistä synnyttää Jumalan Pojan, koko maailman Vapahtajan.
Betlehemin yö oli taistelutanner, jossa Paha kärsi ratkaisevan tappion. Pieni lapsi voitti Perkeleen, pelkästään sillä, että syntyi. Jumala tuli ihmiseksi. Vapahtaja voitti Kahlitsijan. Vapauttaja kukisti Orjuuttajan.
***
Kyllä Paha vielä kiemurtelee ja kiusaa. Sairaudet eivät vielä ole poistuneet. Edelleen voi ahdistaa. Vielä pelottaa ja itkettää.
Mutta sydän voi olla vapaa, koska Vapahtaja on jo syntynyt. Lapsi on jo annettu. Jumala on jo täällä.
Vaikka nyt saattaa olla synkkää, tulevaisuus on valoisa. Helvetin portit on suljettu. Taivas on auki.
Hyvää Vapahtajan syntymäjuhlaa!