Kolumni Kotimaa-lehdessä nro 36/6.9.2007

Strategia tarkoittaa alun perin sodan johtamisen taitoa. Nykyään rauhanomaisetkin organisaatiot miettivät, miten pitää toimia, jotta pärjätään.

Monissa strategiasuunnitelmissa kuvataan ensin toimintaympäristö. On hyvä tuntea maasto, sen muodot ja muutokset, uhat ja mahdollisuudet.

Kun lukee kirkollisia strategiapapereita, toimintaympäristön tärkeitä asioita ovat muun muassa kirkkoon kuulumisprosentti, verotulojen kehitys, seurakuntarakenteen muutokset, väestön muuttoliike, arvojen moninaistuminen, kansainvälistyminen, työelämän haasteet, lisääntyvä vapaa-aika, henkilöstön jaksaminen, kirkon asema yhteiskunnassa. Näitä onkin syytä miettiä.

* * *

Kesällä kuuntelin, katselin ja mietiskelin Olli Kortekankaan ja Michael Baranin oopperaa Isän tyttö. Eduskunta oli tilannut sen juhlistamaan 100-vuotiasta äänioikeutta. Savonlinnassa esitetty ooppera kertoo sodanjälkeisestä Suomesta, sen kriiseistä, muutoksista ja ihmisistä.

En ole päässyt irti Isän tytön kysymyksistä, niistä jotka oopperassa lauletaan moneen kertaan. Kristitty Kortekangas ja juutalainen Baran ovat valinneet librettoon viisi viiltävää kysymystä. Niillä he kuvaavat suomalaista toimintaympäristöä, ihmisen mielenmaiseman olennaisimpia ongelmia.

Isän tytön ensimmäinen kysymys on: ”Kuka minä olen?” – Tekee mieli jatkaa: mistä minä olen tullut ja mikä on elämäni tarkoitus? Miten löydän itseni ja elämäni mielekkyyden?

Toinen kysymys: ”Miksi pahaa tapahtuu?” – Kärsimystä ei kukaan voi väistää, kuolema kohtaa jokaisen. Vääryydet ympärillä ja oman minän sopukoissa ovat sietämättömän sitkeitä. Paljon pahaa aiheutamme itse, paljon jää selittämättä.

Kolmas kysymys: ”Mitä on rakkaus?” – Eikö elämän peruskysymys ole se, että voimme tulla rakastetuiksi ja voisimme itsekin rakastaa? Miten tämän osaisi ja miten siitä pääsisi osalliseksi?

Neljäs kysymys: ”Milloin elämä alkaa?” – Elämänjano yhdistää kaikkia, iästä riippumatta. Miten löydän todellisen ja oikean elämän?

Isän tytön viides ja viimeinen kysymys on kovin: ”Onko taivaassa ketään?” – Taivasta  tavoittelee jokainen. Kaikki toivovat kestävää onnea, kasvoja, jotka hyväksyvät, syliä, joka ottaa vastaan. Kaipuu Jumalan luo asuu syvällä.

* * *

Isän tytön kysymysten voima on siinä, että ne ovat kysymyksiä. Kysyjältä vaaditaan herkkyyttä kuulla hiljaisia ääniä, taitoa nähdä pinnan alle, uskallusta mennä pohjaan asti. Eduskunnalle ja meille kaikille on terveellistä, että eteemme pannaan peili, joka kysyy: kuka sinä olet, ihminen?

Kirkon strategian avainasia on, että tunnistamme elämän perustavimmat kysymykset, erityisesti ne, jotka tahtovat unohtua tai jotka arki uhkaa kätkeä. Ulkoiset olosuhteet muuttuvat ja rakenteet vaihtuvat. Ratkaisevaa on, huomaammeko ihmismielen polttavimmat ja pysyvimmät haasteet. Olisiko Isän tyttö löytänyt jotakin olennaista?

Kysymyksistä alkaa myös vastausten löytyminen.