MITÄ IKINÄ HALUATTE

MITÄ IKINÄ HALUATTE

Saarna pappisvihkimyksessä 26.5.2002 Helsingin tuomiokirkossa

Jeesus sanoo:

”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.

”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.

”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan. (Joh. 15:1-10)

 

Rakkaat seurakuntalaiset, rakkaat papiksi vihittävät.

Eikö ole merkillinen tuo Jeesuksen lupaus: ”…voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen”.

Olipa kerran amerikkalainen mies, joka oli ollut kolme kertaa naimisissa ja olit nyt menossa neljänteen liittoon. Hän käveli yksin ja mietteissään Kaliforniassa Tyynen meren rantaa. Äkkiä paljas jalka osui hiekassa olevaan vanhaan pulloon. Mies puhdisti pulloa, ja sen sisältä tuli ulos pullon henki, joka lupasi: ”Saat toivoa, mitä ikinä haluat, ja sinä saat sen. Mutta saat esittää vain yhden toivomuksen.” Mies mietti ja katseli Tyynelle merelle ja sanoi: ”Olen aina halunnut päästä Hawaijille, mutta tulen laivassa merisairaaksi ja minulla on hirveä lentopelko. Voisitko rakentaa minulle sillan Hawaijille.” Pullon henki tuli mietteliääksi ja vastasi: ”Siihen tarvitaan suunnattomasti betonia, rautaa ja työvoimaa. Etkö voisi toivoa jotakin vähän helpompaa?” Mies pettyi, mietti mennyttä elämäänsä ja tulevia vuosia: ”Voisitko opettaa minut ymmärtämään naista?” Pullon henki oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: ”Montako kaistaa haluat siihen siltaan?”

* *

”…voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen”, näinhän Jeesus tämän pyhän evankeliumissa sanoo. Onko joku ero Jeesuksen lupauksen ja erilaisten pullon tai lampun henkien välillä?

Ihminen haaveilee ja toivoo sellaista, mikä arjessa tuntuu saavuttamattomalta. Mitä sinä haluaisit toivoa, jos saisit pyytää, mitä ikinä haluat? Ei ole sattuma, että erilaiset tarinat haltijoille esitettävistä toiveista ovat niin suosittuja. Suomen kansa lottoaa, koska se uneksii.

Mutta oletteko panneet merkille, että haaveilutarinat usein päättyvät pettymykseen. Tarinassa pyydetään jotakin suurta ja onnellista, kunnes sitten kolmas toive romuttaa kaikki edelliset haaveet. Ja eikö oikeassa elämässäkin ole näin. Suurimmat unelmat voivat tuoda mukanaan suurimpia kipuja. On kertomuksia lottovoittajista, joiden elämä on raunioitunut. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Todellisuuden ja haavemaailman erottaminen on elämän suuria, mutta vaikeasti saavutettavia taitoja. Ihminen, joka saa kaiken, mitä hän haluaa, menettää elämänsä. Mitä Jeesus tarkoittaa, kun hän sanoo nämä houkuttelevat sanat: ”…voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen”.

Jeesuksen lupauksessa on kysymys Jumalalle osoitetusta rukouksesta. Juuri Jumalaan moni ihminen panee viimeisen toivonsa, kun elämä on muuttunut oikein raskaaksi. Tämä kaupunki ja tämä maa on täynnä ihmisiä, jotka huutavat Jumalalle epätoivoisia ja hartaita toivomuksiaan. He eivät esitä Jumalalle mielikuvitusmaailman unelmia, vaan he haluavat Jumalalta perustavia ja yksinkertaisia elämän edellytyksiä, terveyttä, työtä, mielenrauhaa, sopua läheisten kanssa, turvaa lapsille, anteeksiantoa, armoa niin ihmisten edessä kuin Jumalan edessä. Kun muut tahot ja oma minäkin on pettänyt, silloin käännytään Kaikkivaltiaan puoleen ja pyydetään: anna minulle minun jokapäiväinen elämäni, päästä minut pahasta. Niinhän, sinä Herra, olet luvannut.

Ja kyllähän me sen tiedämme, ettei Jumala ole mikään pullon henki eikä toiveiden tynnyri, mutta eikö hän sentään voisi nämä kohtuulliset ja inhimilliset pyynnöt täyttää. Mutta miten moni ihminen joutuukin kokemaan, että hän ei saa sitä, mitä hän hartaimmin toivoo ja haluaa. Miten moni on kokenut, ettei Jumala annakaan sitä, mitä me toivomme eikä näytä antavan edes sitä, minkä on luvannut. Mitä tällaiselle ihmiselle merkitsee Jeesuksen sana: ”…voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen”.

Kyllä kai, te rakkaat sanankuulijat, panitte merkille, ettei Jeesuksen lupaus alkanut vain ihmisten halusta ja toiveesta. Vapahtajan lupausta edeltävät merkilliset ja vaikeasti ymmärrettävät sanat: ”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen.”

Siis yhtäältä Jeesus lupaa: ”mitä ikinä haluatte”, mutta toisaalta hän asettaa rajoituksen: ”Jos te pysytte minussa”. Jos asetetaan ehto, eihän silloin voi enää olla kyse mistä tahansa. Jeesuksen puheessa tuntuu olevan jotain epäjohdonmukaista ja ristiriitaista.

Sallikaa, hyvät kirkkovieraat, minun yhdessä teidän kanssanne miettiä, mitä Jeesus oikein tällä ristiriitaisen tuntuisella puheellaan tarkoittaa.

Vanhassa kristillisessä perinteessä on puhuttu siitä, että Kristuksen seuraajista tulee hänen kaltaisiaan. Ajatus on oikeastaan kaikille ihmisille ymmärrettävä. Seura tekee kaltaisekseen. Huono seura turmelee ihmismielen. Hyvä seura ohjaa ihmistä oikealle tielle.

Entä jos Jeesus ajatteleekin näin: Jos te pysytte minun seurassani, silloin minun sananikin alkavat elää teissä. Ja niin minä ja minun sanani alkavat vähitellen muokata teitä, myös teidän tahtoanne ja haluanne. Ja vähitellen te alatte ymmärtää elämäänne minun sanojeni valossa ja te alatte halutakin sitä, mikä on minun sanojeni mukaista.

Ja niin se, pysyy Kristuksen seurassa, alkaa jokapäiväisessä elämässään toimia niin kuin Kristuskin toimi, alkaa rakastaa toisia, alkaa kysyä lähimmäisen parasta, alkaa yhä vähemmän miettiä omaa etuaan. Kristuksen seuraajan sisällä asuu pieni kristus, kristus toisia ihmisiä varten. Näinhän aito rakkaus toimii. Jos rakastan toista ihmistä, alan vähitellen työntää omia itsekkäitä halujani syrjään ja ajatella tuon toisen ihmisen etua ja hänen parastaan.

Kristuksen seuraamisen tie ei ole helppo. Omien halujen sivuun työntäminen ja toisten huomioon ottaminen on elämän vaativin asioita. Yksi kaikkein vaikeimpia rukouksia on Isä meidän -rukouksen pyyntö: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” Ihminen haluaa aina, että hänen oma tahtonsa toteutuisi. Ja sen vuoksi lampun henget kiinnostavat niin paljon. Ja sen vuoksi Jeesuksen lupauskin tuntuu ensi kuulemalta niin houkuttelevalta: ”…voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen”.

Mutta jos me lähdemme Jeesuksen seuraamisen tielle, jos me olemme valmiit asettamaan omat halumme hänen sanojensa alle, silloin meille annetaan enemmän kuin me osaamme kuvitellakaan. Jos ihminen rohkenee pyytää Jumalan tahdon toteutumista enemmän kuin omien toiveitten, silloin hän pääsee Jumalan huolenpidon ja armon suojaan. Ja sen vuoksi Jeesus voi sanoa: ”…voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen.” Minä annan teille niin paljon hyvää, että te ette pysty kuvittelemaankaan jotain parempaa.

Mitä tämä hyvä on, jonka Jeesus ja Jumala lupaavat? Se ei ole lottovoittoja eikä helppoa elämää. Jumalaan uskovat tulevat merisairaiksi ja ovat lentopelkoisia niin kuin muutkin, eikä meille miehille ole helppoa ymmärtää naista – ja naisille on varmaan vielä työläämpää ymmärtää miestä. Valitan. Eikä Jumala anna aina sellaista terveyttä kuin me toivoisimme. Eivät itkut ja kivut poistu silloin kun me haluamme.

Mutta Jumala antaa meille siunauksensa ja armonsa. Siunausta ja armoa ei tarvitse ihminen, joka pärjää tai kuvittelee pärjäävänsä itse. Mutta sellainen, joka on menettänyt paljon, hän toivoo, että kaiken tämän raskaan keskellä olisi edes vähän armoa ja siunausta. Ja sen Jumala haluaakin meille antaa.

Jeesuksen lupaus ei siis anna meille vain kaikkea sitä, mitä me haluamme, vaan se antaa meille vielä enemmän, siunauksen ja armon, niin tässä ajassa kuin iankaikkisessa. Jumala tahtoo meille parempaa kuin mitä itse osaamme edes aavistaakaan. Eteemme avautuu aivan uusi maailma, armon ja siunauksen maailma. Hawaijin maailman sijasta meille annetaan taivaan maailma. Se on erilainen maailma kuin omien unelmien maailma. Tässä armon ja siunauksen maailmassa on hyvä olla ja elää.

Teitä, rakkaat papiksi vihittävät, ei ole kutsuttu ihmisten toiveitten eikä omien halujenne täyttäjäksi. Tulette kyllä kohtaamaan monenlaisia odotuksia. Älkää niitä vähätelkö, sillä ne kertovat ihmisten kaipuusta ja janosta. Mutta muistakaa, missä on oikea armon ja siunauksen lähde. Teidät vihitään virkaan, jonka ensisijainen tehtävä on vetää ihmisiä Kristuksen seuraan. Teidän tehtävänne on avata ovia armon ja siunauksen maailmaan. Tämä maailma on hyvä maailma niin teidän seurakuntalaisilleni kuin teille itsellenne. Jos te pysytte Kristuksessa, niin hänkin pysyy teissä. Hän antaa armonsa ja siunauksensa teille kaikille, sinulle Meri, Ellen, Tuuli, Johanna, Sami, Tuula, Aila, Merja, Salla, Juha ja Kirsi-Maria.

Eero Huovinen

2021-03-05T10:59:20+00:00toukokuu 26th, 2002|Eero Huovisen saarnat ja puheenvuorot|