Piispa Teemu Laajasalon saarna rukoussunnuntaina 26.5.2019 Tuomasmessussa Mikael Agricolan kirkossa
Joh. 16: 23-33
Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.
Olen puhunut tästä teille vertauksin. Tulee aika, jolloin en enää käytä vertauksia vaan kerron teille avoimesti kaiken Isästä. Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni. Rakastaahan Isä itse teitä, koska te olette rakastaneet minua ja uskoneet, että olen tullut Jumalan luota. Isän luota minä olen lähtenyt ja tullut tähän maailmaan, ja nyt minä jätän maailman ja menen takaisin Isän luo.”
Opetuslapset sanoivat: ”Nyt sinä puhut selvin sanoin, et enää vertauksin. Me ymmärrämme nyt, että sinä tiedät kaiken eikä sinun tarvitse odottaa, että joku kysyy. Siksi me uskomme, että olet tullut Jumalan luota.”
”Nyt te kyllä uskotte”, sanoi Jeesus. ”Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin te joudutte hajalle, kuka minnekin, ja jätätte minut yksin. Yksin en silti jää, sillä Isä on minun kanssani. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.”
Rakkaat Tuomas-ystävät,
äsken kuulemassamme evankeliumissa on hätkähdyttävä alku. Moni pitkän linjan myyntimies – joita on ehkä täälläkin tänään paikalla – olisi Jeesuksen sanoista kauhuissaan.
Eräs myynnin ammattilainen nimittäin opetti minulle, että tärkeä osa myyntiä on asiakkaan odotusten hallinta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos myyjä erehtyy lupailemaan kuuta taivaalta – esimerkiksi täydellisiä ominaisuuksia, virheetöntä suorituskykyä ja poikkeuksellista helppoutta – on hyvin todennäköistä, että asiakas kokee pettymyksen. Asiakasta odottaa ikävä yllätys, kun tuote ei täysin vastaakaan liian korkeaksi kohonneita odotuksia. Jos myyjä sen sijaan kertoo rehellisesti myös haasteista ja pikkupuutteista, yllättyy asiakas iloisesti: ”Hyvinhän tämä toimii!” Eli jos asiakkaan odotukset nousevat epärealistisen suuriksi, on edessä väistämättä pettymys.
Jos Jeesuksen sanoja päivän evankeliumissa tarkastelee tällaisesta näkökulmasta, saavat ne haukkomaan henkeä. Aluksi Jeesus nostattaa sanojen painoarvon pilviin vakuuttamalla, että ”totisesti, totisesti”. Tässä vaiheessa kuulijat tajuavat, että nyt seuraa jotain todella tärkeää ja oleellista. Ja heti pohjustuksen jälkeen Jeesus lupaa täysin häpeilemättä: ”Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.” Siis: Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.
Että sellaista odotusten hallintaa.
***
Mutta miten on: pitävätkö Jeesuksen sanat paikkansa? Ei tarvitse olla myynnin ammattilainen havaitakseen, että arkijärjen näkökulmasta Jeesuksen lupaus tuntuu jopa vaaralliselta.
Entä jos joku haluaisi oikein kovasti karauttaa naapurustonsa halki Maranellon mustalla orilla ja päättäisi pyytää Jeesukselta Ferraria? Hän rukoilisi, että ”Isä, pyydän Jeesuksen nimessä tuliterän Ferrarin. Kiitos, että olet luvannut täyttää pyyntöni.” Mitä luulette, ilmestyisikö Ferrari parkkipaikalle?
Tai entä jos samaisella Ferrari-fanilla olisi lihava riita naapurinsa kanssa ja hän pyytäisi oikein hartaasti, että naapuri liukastuisi banaaninkuoreen ja saisi nilkuttaa koko kesän kainalosauvoilla? Mitä luulette, ilmestyisikö taktinen banaaninkuori naapurin roskisreitille?
Nämä esimerkit ovat tarkoituksellisen yliampuvia, mutta aivan tuulesta temmattuja ne eivät ole. Lähetystyötä maailmalla tekevät ovat törmänneet hyvin erilaisiin tapoihin tulkita kristinuskoa. Sellaista kristinuskon tulkintaa, jossa korostetaan uskosta seuraavaa maallista mammonaa, on tapana nimittää menestysteologiaksi. Nimensä mukaisesti menestysteologiassa on kysymys siitä, että oikea usko ja hurskas elämä tuottaa ihmiselle menestystä, ystäviä ja vaikutusvaltaa.
Luterilaisessa kristinuskossa ei ole menestysteologisista painotuksista innostuttu. Me uskomme pikemminkin, että Jumala on kohdattavissa usein juuri siellä, missä maallisin mittarein mitattu menestys puuttuu. Jumala tulee lähelle köyhää ja kipeää. Jumala ottaa osaa suruun ja kärsimykseen. Jumala on ristiinnaulittu Jumala.
Mutta miten päivän evankeliumin sanoihin sitten pitäisi luterilaisesta näkökulmasta suhtautua? Eikö Jeesuksen lupaus, että Isä antaa kaiken mitä Jeesuksen nimessä pyydetään, tue pikemminkin menestysteologisia ajatuksia?
***
Ratkaisu ristiriitaan löytyy pienestä, mutta oleellisesta yksityiskohdasta. Jeesus ei puhu mistä tahansa pyytämisestä. Hän puhuu pyytämisestä ”minun nimessäni”. Antiikin ajattelussa henkilön nimessä pyytäminen ei ole mikään pikkujuttu. Henkilön nimi edustaa henkilöä itseään. Jeesuksen nimi edustaa siis Jeesusta. Toisen nimessä ei voi pyytää sellaista, mitä tämä ei itse pyytäisi.
Tämän takia on helppo ymmärtää, miksi toive tuliterästä Ferrarista tai kohtalokkaasta banaaninkuoresta ei toteudu. Jeesus ei haalinut maallista omaisuutta, pikemminkin hän vähätteli sen merkitystä. Hän kehotti rikkaita jakamaan omastaan köyhille. Ei siis olisi Jeesuksen persoonan mukaista tavoitella ökyilevää elämää hänen nimessään.
Jeesus opetti rakastamaan kaikkia ihmisiä, jopa vihamiehiä. Hän kehotti rukoilemaan vainoojien puolesta. Ei siis olisi Jeesuksen persoonan mukaista rukoilla kostoa ja vahinkoa hänen nimessään. Hyvän Jumalan nimessä ei voi pyytää pahaa.
***
Tämä tuntuu selkeältä. Mutta silti mieltä voi kaihertaa kysymys: Entäpä ne täysin toisenlaiset tilanteet? Sellaiset tilanteet, joissa ei pyydetä vesirokkoa tympeälle työkaverille ja ylennystä itselle? Sellaiset tilanteet, joissa pyyntö olisi selvästi Jeesuksen persoonan mukainen?
Kuinka moni tässäkin salissa on kokenut omakohtaisesti, että Jeesuksen lupaus pyyntöjen täyttymisestä on osoittautunut vääräksi, vaikka itse pyyntö on ollut täysin kohtuullinen. Kuinka moni tässäkin salissa on ollut valmis jättämään kaikki muut toiveet sivuun – uudet autot ja työpaikat, lottovoitot ja vakioveikkausrivit – kunhan vain yksi, se kaikista tärkein pyyntö olisi saanut vastauksen. Kuinka moni tässäkin salissa on rukoillut oman terveyden puolesta, läheisen ihmisen terveyden puolesta, ihmissuhteiden korjaantumisen puolesta, maailmanrauhan puolesta. Ja kuinka moni tässäkin salissa on kokenut, että mitään ei tapahdu, että kukaan ei vastaa, että kukaan ei kuuntele.
Nämä ovat kipeitä kysymyksiä. Niitä ei voi sysätä hätäisesti syrjään. Ne ovat osa kipuilua, jota me joudumme uskon tiellä kohtaamaan.
***
Hyvät ystävät, myös tällaisiin kipeisiin kysymyksiin me voimme löytää lohtua päivän evankeliumista. Evankeliumikohdan loppu ikään kuin tasapainottaa alun lupauksia. Jeesus nimittäin toteaa, että ”maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.”
Maailmassa te olette ahtaalla. Nämä kuulostavat sanoilta, jotka parkkiintunut myyntimieskin voisi allekirjoittaa. Tämä on sitä raakaa realismia. Tämä on odotusten hallintaa.
Jeesus ei siis lupaa yksittäisiä asioita, jotka tekevät maailmassa elämisestä automaattisesti helppoa ja vaivatonta. Sen sijaan hän kehottaa pysymään rohkeana, koska hän on ”voittanut maailman.” Vaikka maailma heittäisi millaisia murheita meidän tiellemme, kuuluu lopullinen voitto Jumalalle. Kerran ilo on oleva täydellinen.
Vähentääkö tällainen odotusten hallinta Jeesuksen lupauksen voimaa? Itse asiassa se tekee Jeesuksen lupauksesta vieläkin häpeämättömämmän!
Jeesuksen lupaus täydellisestä ilosta koskee myös niitä hetkiä, jolloin kaikki toivo näyttäisi olevan jo mennyttä. Hetkiä, jolloin ollaan kyynelsilmin kuolinvuoteella tai lamaantuneena arkun äärellä. Hetkiä, jolloin kylät ovat palaneet tuhkaksi ja rauha on pelkkä katkeransuloinen muisto. Hetkiä, jolloin kaikista pahin on jo tapahtunut. Sellaisiinkin hetkiin kuuluu Jeesuksen lupaus: ”Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.”
***
Tämän takia kristitty kutsutaan elämään joka päivä luottavaisin mielin. Mikään koettelemus ei ole merkki Jumalan hylkäämisestä. Mikään maailmassa ei voi lopullisesti erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, koska Jeesus on kuolemallaan ja ylösnousemisellaan voittanut maailman. Meillä on täysi oikeutus elää toinen jalka taivaassa – maailman murheet lihassamme tuntien, mutta jo taivaan tuoksun aavistaen.
Kertokaa siis rohkeasti maailmalle Kristuksesta. Toimikaa äänenä Jeesuksen häpeämättömälle lupaukselle. Lupaukselle, joka nostaa murtuneet maasta. Lupaukselle, joka antaa jo kerran kukistetuille tulevaisuuden toivon. Lupaukselle, joka kantaa kuolleet Isän luo täydelliseen iloon.
Hyvät ystävät, nostakaa Jeesuksen nimessä odotukset pilviin.
Aamen.