Tee työtä, jolla on tarkoitus

Tee työtä, jolla on tarkoitus

Tervehdyspuhe Vantaan diakoniatyön 90-vuotisjuhlassa 16.10.2005

Rakkaat Vantaan diakoniatyötä tekevät ja sitä tukevat,

Jokaisen organisaation ja työyhteisön peruskysymys on se, mitä varten me olemme olemassa. Mikä on perustehtävämme? Teemmekö tärkeitä asioita, keskitymmekö olennaiseen? Raskaskin työ voi olla rakasta, jos työllä on mieli ja tarkoitus. ”Tee työtä, jolla on tarkoitus” oli taannoin iskulause, jolla muuan valtion hallinnon haara (puolustusvoimat) pyrki rekrytoimaan uusia työntekijöitä. Sama neuvo pätee myös kirkkoon ja diakoniatyöhön.

Diakonian ammattilainen ja sitä vapaaehtoisesti tukeva voi olla varma siitä, että juuri tällä työllä on selkeä tarkoitus ja mieli. Vaikka diakonian haasteet ovat usein raskaita ja vaikka tehtyä työtä ei aina osata riittävästi arvostaa, kärsivien ihmisten auttaminen ja palveleminen on tärkeä tehtävä – jopa niin arvokas, että on kysyttävä, onko meidän elämässämme oikeastaan mitään suurempaa.

Kirkon diakoniatyö perustuu viime kädessä ihmisiä rakastavan Jumalan oma käskyyn ja tahtoon. Vanhassa testamentissa Jumala käskee pitämään huolta orvoista, leskistä, sairaista, köyhistä, velkavankeuteen joutuneista ja muukalaisista.

Uuden testamentin mukaan toisten palvelu perustuu Jumalan olemukseen itsensä lahjoittavana rakkautena. ”Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä” (1. Joh 4:19).  Rakkaus ei ole pelkkä tunne, vaan tehtävä. Niinpä Uudessa testamentissa kehotetaan: ”Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa” (1. Joh. 3:18).

Aito rakkaus tulee esille sekä Jeesuksen opetuksessa että toiminnassa; hän julisti Jumalan valtakuntaa sekä sanoin että teoin. Jeesus itse antoi kirkon diakoniatyölle ja meille kaikille velvoittavan esimerkin. Hän aterioi syntisten kanssa, hän hoiti ja paransi sairaita, hän pesi opetuslasten jalat ja sanoi: ”Ei Ihmisen Poika ole tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta” (Matt: 20:28).

Kristus ei vain antanut meille esimerkkiä siitä, miten meidän tulee toimia, vaan hän myös lahjoitti itsensä ja koko elämänsä maailman puolesta, evankeliumin sanan mukaan ”kaikkien puolesta”. Juuri se, että Kristus on koko maailman sovittaja, antaa myös meille perusteen ja voiman antaa oma elämämme toisten käyttöön. Evankeliumi johtaa diakoniaan.

Evankeliumin julistuksen rinnalla diakonia on osa kirkon luovuttamatonta perustehtävää. Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka ensimmäiset kristityt halusivat huolehtia molemmista. Niinpä he valitsivat seitsemän ”hyvämaineista, Hengen ja viisauden täyttämää” henkilöä huolehtimaan hädän alaisten toimeentulosta (Ap. t. 6:1-6).

Jo 90 vuotta sitten järjestäytynyttä Vantaan diakoniatyötä on siunattu hyvämaineisilla, Hengen ja viisauden täyttämillä miehillä ja naisilla. Vuosikymmenien ajan on löytynyt ihmisiä, jotka ovat halunneet asettua eri tavoin kärsivien rinnalle ja toteuttaa Kristuksen antamaa palvelutehtävää. He ovat olleet diakoniatyöntekijöitä ja vapaaehtoistyöntekijöitä, luottamushenkilöitä ja virkamiehiä, maallikkoja ja pappeja, sitoutuneita taistelijoita ja hiljaisia tukijoita. Yhteistä heille – ja teille, rakkaat läsnäolijat – on ollut into lähimmäisten puolesta tehtävän työn hyväksi: ”Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa”.

Vantaan diakoniatyö kelpaa hyväksi esimerkiksi nykyajan järjestyneelle palvelutyölle. Kristillisen uskon pohjalta täällä on haluttu yhteistyössä muiden kanssa toimia ”erityisryhmien sekä vaikeimmissa ja heikoimmissa asemissa olevien lähimmäisten parissa” – kuten yhdessä hyväksytty määritelmä kuuluu.

Vantaalaisissa paikallisseurakunnissa tehdään perustyötä, joka tuo vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Sen tukena on laaja vapaaehtoistyö, jota ilman moni jäisi vaille apua. Seurakunnissa ja yhtymässä osataan myös verkostoitua ja toimitaan monella tavalla yhdessä kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Vantaalla tehdään arvokasta työtä monien erityisryhmien kanssa ja puolesta: yhdessä palvellaan näkövammaisia, kuulovammaisia ja huonokuuloisia, kehitysvammaisia, päihdeongelmaisia ja vankilassa olevia lähimmäisiä. Täällä on tehty jo 20 vuotta romanityötä, ja nykyisin on tartuttu myös uusiin maahanmuuttajatyön haasteisiin. Tikkurilassa Olotila palvelee kaikkia ohikulkijoita, vapaaehtoisten ylläpitämä Vaatevarasto vaatettaa nuoria ja vanhoja. Varhaiskirkon tunnetun diakoni Laurentiuksen nimeä kantava Laurinkoti tarjoaa turvallisuutta ja tukiverkostoja lapsiperheille, jotka ovat lastensuojelun avohuollon tuen tarpeessa.

Ei ole ihme, että Vantaan seurakuntayhtymä on tullut tunnetuksi erityisen diakoniahenkisenä yhtymänä. Eikä liene sattuma, että yhtymän nykyinen johtaja on entinen diakoniajohtaja.

Kiitän sydämellisesti kaikkia Vantaan diakoniatyön eri tehtävissä toimivia, erityisesti kaikkia vapaaehtoistyössä palvelevia. Toivotan työhönne ja elämäänne kaikkivaltiaan ja armollisen Jumalan runsasta siunausta.

2021-03-12T14:30:09+00:00lokakuu 16th, 2005|Eero Huovisen saarnat ja puheenvuorot|